Rei'ittimessäni on hanikka, jolla sen kahva lukitaan ala-asentoon. Tämän toiminnon mieltä saa  hetken miettiä. Nappi on laitteen käyttötarkoituksen vastainen, sillä lukitulla rei'ittimellä ei reikiä synny. Siitä onkin varmaan ollut hyötyä kuljetuksen aikana, koska rei'itin mahtuu tällä  tavoin pienempään laatikkoon. Mutta riittääkö tämä kertamatka Kiinasta Suomeen oikeuttamaan kokonaisen toiminnon? Microsoftin ohjelmiin  liitettyä letkausta mukaillen, onko kyseessä suunnitteluvirhe vai ominaisuus?

 

Raimosailakset eivät varmaan ole vielä kuulleet, että Suomen kirjastoissa luetteloidaan aineistot erikseen: luettelointia ei ole keskitetty, siirretty Kiinaan eikä muutettu asiakkaalle maksulliseksi lisäpalveluksi. Jos olisivat kuulleet, siitä seurannut kamreerikarjunta olisi kuulunut kirjastonkin ovien sisäpuolelle ja uutinen hirmuhavainnosta käväissyt iltalehtien (nyk. myös verk.), Taloussanomien (nyk. vain verk.) sekä Uuden Suomen (nyk. vain verk.) lööpeissä. Kirjastoissa (nyk. myös verk.) hiottaisiin kynsiä ja laadittaisiin verkkoadresseja kirjaston sielun autuuden puolesta.

Pidän Tracy Kidderin teosta "Koneen henki" (The Soul of a New Machine, 1981) hyvin merkittävänä kirjana ja lukukokemuksena, antoisana kurkistuksena insinöörien ja varhaisnörttien sieluun. Eräät muutkin ovat olleet samaa mieltä, sillä Kidder sai tällä dokumentillaan Pulitzerin palkinnon ja American Book Awardin. "Koneen henki" kertoo tietokonemallin, Eclipse MV/8000:n, kehitysprojektista Data General -yhtiössä. Hanke käynnistyi vuonna 1978, kone tuli markkinoille 1980 ja tuotelinja säilyi aina vuoteen 1988. Tämä on kirjan materiaalinen tausta.

000 00619cam•a220024143•450001 412961005 20080605150341.0008 910709s1981••••fi••••••••••••••••f•fin••020 __ |a 951-26-2662-4 (sid.) |c 120, YK 035 __ |9 9512626624 035 __ |9 0439-48760 041 1_ |a fin |h eng080 __ |a 820(73)090 __ |a 87098 __ |a 84.2 100 1_ |a Kidder, Tracy241 _4 |a The soul of a new machine245 10 |a Koneen henki |d Tracy Kidder |e suom. Saima-Liisa Laatunen260 __ |a Helsinki |b Kirjayhtymä |c 1981300 __ |a 303 s.700 11 |a Laatunen, Saima-Liisa872 _4 |a UDK:820 (73)998 __ |a H3 Hk1nk

Marc-tietue: Koneen henki (HYK/Helka)

Kirjan kiehtovuus syntyy Eagle-projektin ihmisten, heidän työskentelytapansa sekä projektin ja emo-organisaation välisten suhteiden ja jännitteiden eloisasta kuvauksesta. Projekti käynnistyy tilanteessa, jossa Data Generalin kilpailija Digital on julkaissut 32-bittisen superminikoneen, VAX:n, ja Data Generalin on nopeasti saatava aikaan "VAX:n vastine". Tätä tavoitetta kohti pinnii kaksi keskenään kilpailevaa ryhmää, joista toisen etenemistä Tracy Kidder havainnoijana seuraa.

 

Eclipse MV/8000 eli Koneen henki -kirjan Koneiden Kone, Eagle. Lähde: http://www.cs.clemson.edu/~mark/330/kidder/mv8000.jpg sitaattioikeus

Olen aiemminkin viitannut siihen, että tiettyä kirjaa varten on luotava otollinen mielentila (ks. Alastalon salissa saa hengittää). Itse sain aikanaan "Koneen hengen" suomennoksen lahjaksi ystävältä, perushumanistilta, jonka se mitä ilmeisimmin oli tyrmännyt. Kirja näet vilisee teknisiä termejä, joista ensimmäiset hyppäävät lukijan silmille jo lukujen otsikoissa ("Puuttuvan NAND-portin tapaus").

Tämä on kuitenkin vain yksi taso; harjaantunut lukija selviää teknisistä kohdista pintahengityksen avulla kantamatta huolta siitä, ymmärtääkö jokaista detaljia. Lisäksi Kidder popularisoi tekniset avainkohdat kiitettävästi, toisissa kohdissa hän taas keskittyy yhdessä lukijan kanssa ihmettelemään insinöörikielen kauneutta tai organisaatiopsykologian mutkia (kuten sienijohtamisen kaavaa: "pistä heidät pimeään, syötä heille paskaa ja anna heidän kasvaa") .

Koneen henkeä on mukava lukea, kuten edellä nimesin, varhaisnörttien pienoiskulttuurin esityksenä. Jos vaihtaa alkukielelle, se alkaa avautua vielä paremmin myös ajankuvana. Tässä suhteessa suomentaja on hieman liikaa oikonut mutkia, joskin myös laskenut tutustumisen kynnystä tältä osin. Mielenkiintoinen yksittäinen käännösratkaisu on, että alkutekstin canard on käännetty sanalla "vesilintu", vaikka yleisesti tunnettu sanakirjamerkitys on perätön huhu, ankka. Ilmeisesti ratkaisulla alleviivataan sanan käyttöön Eagle-projektissa liittyvää erityistä sävyä: vesilintujen alasampuminen toisaalla ja suosiminen toisaalla on osa projektin henkeä. Luonteva yhteys löytyy myös sanontaan heittää vesilintua.

Kidder havainnoi aluksi koneen suunnitteluprosessia, sitä rakentavan työryhmän henkeä ja persoonallisuuksia, myöhemmin kuvaus laajenee tarkastelemaan yhtiön toimintaa kahden projektin kilpailutilanteessa sekä siirryttäessä suunnittelusta ja prototyypeistä tuotantoon. Päähenkilö on projektin johtaja Tom West, alkujaan itseoppinut elektroniikan rakentaja, josta aikaa myöten "oli tullut se, mitä hän oli vain teeskennellyt olevansa, oikea tietokoneinsinööri".

Tietokonenörtissä ja luetteloijassa on persoonana paljon samaa, vaikka tämä väite voi kauhistuttaa. Eräs yhteys on tuo osaamisen legitimoinnin työläys. Omaa kokemusta yleistäen voisi sanoa, että kumpikin voisi olla historiallisesti sukua joko matemaatikolle tai salakirjoitusten ratkaisijalle. Itse olen jälkimmäistä harrastanut pikkukakarana Yrjö Karilaksen Pikku jättiläisen opeilla. Vähän isompana kakarana kirjeystävän kanssa vaihdettiin koodattuja lämpimiä kortteja. 

Aikanaan salakirjoituksia ja matemaattisia kaavoja veivattiin, kun ei vielä ollut tietokoneita, joihin purkaa tämänsorttista ratkaisuluovuutta. Simon Singh kuvaa "Koodikirjassa" historiallista kehitystä, jonka kuluessa matemaatikot vähitellen nujersivat salakirjoitusten laatijoina ja ratkaisijoina kielitieteiljät ja muut kummajaiset, kuten sanaristikkofanaatikot. 1700-luvun Euroopan hallitsijoita palvelleissa salakirjoituskonttoreissa, mustissa kammioissa, ja vielä Enigma-salakirjoituksia ratkaisseessa Bletchley Parkin yhteisössä 1940-luvulla oli roolinsa myös kielitieteilijöillä.

Luetteloijaa, nörttiä ja kryptoanalyytikkoa käy vertaaminen siksikin, että kaikkien työ on sellaisenaan ulkopuolisille sekä näkymätöntä että valtaosin käsittämätöntä. Heitä pidetään loogisina, eli jäykkinä ja kaavamaisina ajattelijoina. Kaikki kolme myös liikkuvat syntaksin, semantiikan, pragmatiikan, merkkien ja merkitysten kiehtovassa maailmassa.

Enigma saatiin aikanaan ratkaistuksi osittain sillä perusteella, että tiedettiin saksalaisten noudattavan tiukasti sääntöjä. Niinpä salasanoman alku sisälsi aina samat elementit. Lisäksi oli laadittu sääntöjä, joiden oli tarkoitus luoda satunnaisuutta, mutta jotka säntillisesti noudatettuina loivatkin tunnistettavaa rakennetta.

Entäs se rei'ittimen hanikka? Sehän on kuin MARC-21: se luo yhteensopivuutta järjestelmien, tässä tapauksessa kuljetuslaatikoiden ja konttien sekä niiden sisälle pakattavien rei'ittimien välille; se myös oikeuttaa sen insinöörin työtä, joka hanikan suunnitteli. Fiksu lisäpiirre! Käytännön merkitys asiakkaalle taitaa olla sama kuin keskustelussa Eclipse MV/8000:n eräästä kytkimestä: - "Mikä tarkoitus on tällä kytkimellä?" - "Kyllähän se toimii, mutta ei sillä muuta virkaa ole." Oli nimittäin lujassa löytää ensimmäinenkään maininta MARC21:n merkityksestä käyttäjälle. Ei varmaan olisi haittaa, jos jokin sellainenkin näkökulma olisi erikseen esillä.

Käyttäjä voi kyllä löytää MARC:ille merkityksiä itsekin, mutta kykenevätkö siihen kaikki? Kykenevätkö raimosailakset? Rei'itin on hanikkansa ansiosta helppo pakata salkkuun. Arvoitus on, tätäkö ruotsalainen insinööri ajoi takaa (siis sen Kiinan-matkalla realisoituneen logistisen edun lisäksi)?

Creative Commons License
Tämä teos jonka tekijä on Juha Kämäräinen on lisensoitu Creative Commons Nimeä- Tarttuva 1.0 Suomi lisenssillä.