Nimitän termijumiksi erästä tiedonhakijan ja informaatikon yhdessä kohtaamaa ongelmatilannetta. Termijumissa asiakas uskoo, että hänen etsimälleen asialle tai muulle kohteelle on olemassa yksi tietty nimi. Lievässä muodossa tämä tarkoittaa, että tiedonhaut suuntautuvat tätä yhtä termiä kohti ja erilaiset variaatiot, puhumattakaan lähikäsitteistä jäävät löytymättä tai ne suorastaan torjutaan. Hankala termijumi on sellainen, jossa asiakas käyttää harvinaista tai (informaatikon mielestä) jopa suorastaan virheellistä termiä.

Suoraviivainen tapa purkaa - tai oikeastaan kiertää - termijumi, on, että tiedonhankinnan ammattilainen ohjaa asiakasta selaamaan asiasanastoa ja etsimään siitä synonyymeja alkuperäiselle hakusanalle. Esimerkiksi yleinen suomalainen asiasanasto YSA voi antaa harvinaiselle, liian tarkalle tai vanhentuneelle termille käyttösuosituksen, ohjata korvaamaan sen hakutilanteessa tai asiasanoituksessa toisella. YSA:n aakkosellisessa listauksessa ensimmäinen tällainen KÄYTÄ-suositus on (syyskuun 2008 alun tilanteessa) aamuhartaudet käytä: päivänavaukset. Peruste lienee se, että koulussa pidettävä päivänavaus voi olla luonteeltaan yleissivistävä tai muutoin ei- uskonnollinen, vaikka funktio onkin sama. Väljästi määritellen: päivänavaus on yleensä verbaalinen ja/tai musiikillinen lyhyt rituaali, joka aloittaa työpäivän pyrkimällä antamaan yhteisön jäsenille jotain "ajattelemisen aihetta".

Asiasanaston käytön esittely ja sen käyttöön kannustaminen lienee yleinen yritys välttää ennalta termijumeja ja laajemmin ajatellen opettaa erästä bibliograafisessa tiedonhallinnassa vastaantulevaa ajattelutapaa, sanastollista valvontaa (vocabulary control). Periaatteen selittäminen ei ole suoraviivaista henkilökuntaan kuuluville asiakkaillekaan, saati opiskelijoille. Lääketieteellisessä MeSH- asiasanastossa käytetään esimerkiksi termiä "Blood Pressure Determination" termin "blood pressure measurement" (tai measuring) sijasta. Myönnän kokeneeni ristiriitaisia tunteita selittäessäni lääketieteen asiantuntijalle, että on ehkä olemassa sellaisiakin verenpaineen määritysmenetelmiä, jotka eivät ole mittaamista ja siksi tiedonhaussa kannattaa käyttää laajempaa termiä MeSH:n suosituksen mukaisesti eikä vapaatekstihakua sillä termillä, jota asiakas normaalisti käyttää.

Robert M. Pirsig puhuu kirjassaan "Zen ja moottoripyörän kunnosapito" sanastollisia jumeja laajemmin neuvokkuusloukuista (gumption trap), ajattelun esteistä, jotka pahimmillaan saavat ihmisen sellaiseen neuvottomuuden ja ärtymyksen tilaan, että hän luopuu koko siitä asiasta, jossa "loukku" ilmeni. Kielellinen termijumi voi saada opiskelijan vaihtamaan harjoitustyön tai tutkielman aihetta. Tutkijalta tai opettajalta taas voi  jäädä sen seurauksena näkökulmia ja lähteitä löytymättä. Jos tutkija luopuu koko aiheesta termijumin takia, niin on ehkä parempikin.

Eräs ikävä ajattelun este on käsitteiden niputtaminen. Olin äskettäin tilaisuudessa, jossa sivuttiin mm. ammattikorkeakouluopinnoissa tavoiteltavia välineellisiä valmiuksia. Olemme ainakin Päivi Hollannin kanssa eri yhteyksissä pitäneet ääntä (joskus duettonakin) siitä, kuinka tiedonhankinnan valmiuksien kehittämistä ei saisi upottaa tai ainakaan tyystin samastaa tietoteknisen osaamisen, viime kädessä työvälineohjelmien osaamisen, kanssa. Taannoisessa tilaisuudessa tämä niputus tehtiin ihan iloisesti eikä huomautukseni asiasta saanut juuri vastakaikua. Valistustyölle tarvetta siis riittää.

Siinä vaiheessa, kun alkaa laajemmin keskustella käsitteiden niputtamisen ongelmista, voi saada vastaansa murinaa hiustenhalkomisesta tai keskittymisestä vääriin asioihin. Tarkoituksenmukaisen käsite-erittelyosaamisen kuvaaminen, puhumattakaan valmiuksien kehittämisestä, ei olekaan pikkujuttu. Minullekin on amk-keskijohdon tasolta ilmoitettu rintaäänellä, ettei ammattikorkeakouluissa tarvita käsiteanalyyttista osaamista. Tarvitaan toki, mutta sovellettuna sekä sopivasti paketoituna ja markkinoituna. Ehkä sitä on, taas kerran, myyty liian halvalla...

1895195.jpg

Ogden-Richards-käsitekolmio rakennussarjan elementeistä koottuna.

Itse käytän arkisen käsiteanalyysin tekoon ja opetukseen sovellettua Ogden-Richards-käsitekolmiota. Usein kasaan sen piirtämisen sijasta Geomag-rakennussarjan elementeistä, jolloin näkökuvaan liittyy myös kineettinen vahvistus. Tällä välineellä on helppo esittää niin termijumi kuin siirtymiset termistä käsitteeseen tai kohteesta käsitteeseen ja lopulta taas termeihin. Tarvittaessa kolmiosta voi sitten rakennella argumenttia myötäileviä laajempiakin kuvioita. Dokumenttikamerasta on luokkatilanteessa tällöin hyötyä. Kahdenkeskisessä ohjauksessa muita apuvälineitä ei edes tarvita ja tietopalvelutilanteeseen tulee uudenlaisia, mieleen jääviä elementtejä.

Creative Commons License
Tämä teos jonka tekijä on Juha Kämäräinen on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Tarttuva 1.0 Suomi lisenssillä.