Kirjoittaessani blogia blogikurssin aikana tunnen itseni sadun tuhatjalkaiseksi, jolta monijalkainen kävely tuntui sujuvan luontojaan, kunnes ilkeä (vaiko sittenkin vain utelias?) rupikonna vaati reflektiota: Hei tuhatjalkainen, kertoisitko minulle, missä järjestyksessä liikuttelet jalkojasi?

Tuhatjalkainen. Lähde: Wikimedia Commons. Tekijä: Atul612. Käyttöoikeus Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 International license.

Erityisen hämmentynyt olen kysymyksestä Millainen media sinä olet?  Vastaavankaltaista tematiikkaa viljelee John Sobol (2015) teoksessa You are your media.  Kysymys ei olisi yhtä hämmentävä, jos se esitettäisiin muodossa: Oletko Sinä media? Tällöin voisin empimättä ja käsi sydämellä vastata: En. En ole objekti. Ehkä kysymystä on parasta lähestyä analogioiden kautta.

Tracy Kidder kuvaili uuden tietokonemallin suunnittelua vivahteikkaasti vuonna 1984 suomeksi ilmestyneessä kirjassaan Koneen henki. Esimies luonnehti koneen toimintaperiaatteet hahmotellutta suunnittelijaa eli järjestelmäarkkitehtia sanomalla:"Kaveri on elävä tietokonealan sanakirja ja tietosanakirja." Ilmaisun on luonnollisesti tarkoitus kertoa, että kyseinen henkilö hallitsee alansa laajalti ja syvällisesti sekä kykenee vieläpä pitämään osaamisensa hyvässä järjestyksessä, vastakohtanaan toinen henkilö, jonka mieli on vain yhden pinon syvyinen. (Kidder 1984, 57, 37-38.) 

Sävy on aivan toinen silloin, kun blogistia lähdetään haastamaan kysymyksellä "millainen media sinä olet?" Kysymyksen arvolataukset ja konnotaatiot paljastuvat, jos se muunnetaan kirjastonhoitajalle tai informaatikolle esitettäväksi kysymykseksi: "millainen kirjasto sinä olet?"

Vesa Suominen ottaa Pienessä kirjastofilosofiassaan (2001, 68) esille mahdollisuuden tulkita kirjastonhoitajaa sellaisen kulttuurin kautta, jota hänen kirjastonsa sisältö ilmentää. Kirjastonhoitaja ei kuitenkaan ole media jotakin käyttäjää tai käyttäjäryhmää varten; tällainen ajattelu olisi Suomisen syvästi kavahtamaa userismia. Sen sijaan kirjastonhoitajuus asettuu praktisen, poliittisen ja teknisen ulottuvuuden muodostamaan kolmioon.

Kriittisenä ja tunnustuksellisena kirjastonhoitajuus tunnistaa ja kritisoi vallan rakenteita. Teknisen ja poliittisen varaan rakentuvana institutionaalisena kirjastonhoitajuutena se myöntää vallan merkityksen esimerkiksi resurssien turvaajana. Kielellisen ja semioottisen osaamisen varaan syntyy se asiantuntemus, jota kirjastonhoitaja tai informaatikko tarvitsee sen tietämiseksi mistä on puhe ja miten ilmaistaan niitä erityisiä seikkoja joita tarvitaan. (Suominen 2001, 30-32, 56.)

Näiden kulttuuristen juuriensa tukemana kirjastolainen ottaa vastaan apua tarvitsevan asiakkaansa, mutta kykenee myös itse, minuuttaan ja kasvojaan menettämättä, nojaamaan tarpeen tullen asiakkaan tai ulkopuolisen asiantuntijan osaamiseen. Kirjastolainen ei ole media eikä kirjasto, mutta kenties hän omalta osaltaan on kulttuuri, yhtä kotonaan hyllyjen välissä tai tietokannoissa kuin avoimen netin blogistinakin.

Kirjallisuutta

• Kidder, Tracy 1984. Koneen henki. Kirjayhtymä. (Alkuteos: The Soul of a New Machine 1981)
• Sobol, John 2015.You Are Your Media. Flying Wolf Media.
• Suominen, Vesa 2001. Pieni kirjastofilosofia: kirjastonhoitajuuden käsite sekä ammatillinen, opillinen ja poliittiskulttuurinen käytäntö. Finnish Information Studies 16. Tampereen yliopisto, Informaatiotutkimuksen laitos, Åbo Akademi, Institutionen för informationsförvaltning, Oulun yliopisto, Informaatiotutkimuksen laitos.

Tämä teos on julkaistu Creative Commons Attribution-ShareAlike 2.0 Generic License -lisenssillä.