Tieteellisessä puhetavassa tavoitellaan selkeyttä, johon yhtenä osana kuuluu keskeisten käsitteiden määrittely. Informaatiotieteiden piirissä, mukaan lukien ex kirjastotiede ja informatiikka eli nykyinen informaatiotutkimus,  tämä tarkoittaa esimerkiksi käsitteitä data, informaatio ja tieto.

Israelilainen tutkija ja tietokirjailija Chaim Zins keräsi tutkimuksessaan Knowledge Map of Information Science informaatiotieteiden tutkijoiden ja kirjoittajien käsityksiä edellä mainituista peruskäsitteistä. Kun näihin lisätään käsite viisaus (wisdom) saadaan paljon käytetty DIKW-jäsennys, jonka tarkoitus on kuvata tiedon eri lajien tai muotojen välisiä suhteita ja niistä mahdollisesti muodostuvaa kokonaisuutta. Zinsin delfi-menetelmällä tekemä tiedonkeruu ja -analyysi osoitti kuitenkin, ettei tietoa kuvaavista käsitteistä todellakaan vallitse yhteisymmärrystä.

Kuva: Tämä ei ole DIKW vaan DUKW. Jälkimmäinenkään ei ole kovin selkeä. Lyhenne DUKW ei nimittäin paljasta ulospäin mitään ilman tietoa käytetyistä symboleista. DUKW tarkoittaa seuraavaa: D = suunniteltu vuonna 1942, U = utility eli hyötyajoneuvo, K = jokapyöräveto ja W = kaksi taka-akselia. Olennaisin ominaisuus eli amfibiokyky ei ilmene lyhenteestä. Puhutussa englannissa DUKW ääntyy toisinaan kuten duck tarkoittaessaan tätä erikoisajoneuvoa. (Kuvan lähde: Wikimedia Commons, käyttöoikeus public domain.)

Pohdin, lähteekö Chaim Zins artikkelin alussa vakavasti nominalistiseen suuntaan vai tekeekö hän ansaittua pilaa tieteenalastamme kysyessään pitäisikö information science ristiä uudelleen knowledge scienceksi. Tämä siksi, että alan piirissä on vahvoja tutkimusalueita nimeltä knowledge organization ja knowledge management. Information management tutkimusalana taas luetaan usein tietojenkäsittelytieteeseen tai -oppiin. Myöhemmin artikkelin edetessä käy hyvin ilmi käsitteiden information ja knowledge ongelmallisuus, kuten määritelmien ja niiden sitoumusten ristiriitaisuus.

Zins sai Critical Delphi -menetelmällä toteutettuun paneelityöskentelyynsä 57 osallistujaa 16:sta maasta. Monista muista tutkimuksista poiketen osallistujat on mainittu nimeltä tuotostensa yhteydessä. Heissä on monia suomalaisillekin informaatiotieteiden tekijöille ja opiskelijoille tuttuja henkilöitä, pääasiassa akateemisia tutkijoita, jokunen yritysten edustaja joukossa. Zins listaa kaikkien osallistujien paneelissa tuottamat avainkäsitteiden määritelmät ja esittää lopuksi oman yhteenvetonsa.

Tämän blogitekstin tarkoitus ei ole koluta määritelmien yksityiskohtia, vaan sen sijaan todeta artikkelin esille tuoma moninaisuus sekä esitellä jokunen käsitteiden metaforisen havainnollistamisen helmi.

Zins toteaa Conceptual Approaches -artikkelissa (2007), että yhtä mieltä ollaan suunnilleen vain siitä, että kolme avainkäsitettä data, information ja knowledge liittyvät yhteen, sen sijaan kiisteltävää on siinä, miten käsitteet ja niiden keskinäiset suhteet määritellään. Monet tarkastelijat eivät hyväksy neljättä käsitettä wisdom (viisaus), muiden joukkoon, koska sen edellyttämä näkemyksellisyys (insight) viimeistään vie mennessään objektiivisuuden rippeetkin, jos niitä voi olla mielellisessä knowledge-käsitteessäkään jäljellä. Zins jakaakin ydinkäsitteiden tarkastelut kahteen lohkoon, subjektiivisuuden hyväksyvään ja sitä torjuvaan. Ensimmäinen tarkoittaa näkemyksiä, joissa tietokäsitteitä sovelletaan myös ihmisen mieleen, toisessa taas puhutaan eri tiedonlajeista ihmisen empiirisesti tarkasteltavissa olevina tuotoksina (artefacts). Jälkimmäisen, objektivistisen lähestymisen, hän nimeää termillä universal.

Donald Kraftin esittämässä datan määritelmässä on jylhyyttä: "Datat ovat jakamattomia faktoja, 'totuuden' peruselementtejä ilman tulkintaa tai laajempaa kontekstia" (Zins 2007, 484). Sitaatit totuuden ympärillä hieman latistavat vaikutelmaa. James Martin (1990) tavoitteli aikanaan nähtävästi  jotain samaa julistaessaan huolellisesti rakenteistettujen hyperdokumenttien sisällöksi "fact linked to fact linked to fact". Siis näin rajatussa tietokäsityksessä ruusu on ruusu on ruusu eikä piikkejä (eli ristiriitoja ja monitulkintaisuuksia) laisinkaan.

Gordana Dodig-Crnkovin huomautus, että kaikki data on teorialla sälytettyä (theory-laden) sopii hyvin kuvaamaan tietokäsitteiden ja niiden perustojen moninaisuutta, sillä missä on teoria, on myös näkökulma, näkemys ja tulkinta. Charles Essin mukaan irralliseksi jäävä tieto on objektiivista ja siten hyödytöntä. Vasta kun kognitiivinen tieto muuttuu eettiseksi arvioinniksi päästään tavoittelun arvoiseen viisaaseen toimintaan.

Dodig-Crnkov esittää metaforan, joka oivasti kokoaa erilaiset tietokäsitteet yhteen: Data on villaa, josta kehrätään informaation langat. Näistä kudotaan tiedon (knowledge) kangas. Se, että siitä syntyy leikkaamalla ja ompelemalla hyödyllinen vaate, edellyttää viisautta. Zinsin artikkelista käy ilmi, ettei metafora ole Dodig-Crnkovin kehittämä, mutta ilmeisistä syistä en laita mainittua lähdettä tähän. 

Lähteet

• Martin, James: Hyperdocuments and how to create them. Englewood Cliffs (N.J.): Prentice Hall, 1990 

• Zins, Chaim: Conceptual approaches for defining data, information, and knowledge. Journal of the American Society for Information Science and Technology, 2007, 58.4: 479-493.

Tämä teos on julkaistu Creative Commons Attribution-ShareAlike 2.0 Generic License -lisenssillä.