Syntymäkotikuntani Kiuruvesi on perustettu vuonna 1873. Kirjastotoimintaa siellä on kuitenkin ollut jo vuodesta 1862 lähtien kirkonkokouksen aloitteesta perustetun seurakunnan kirjaston muodossa. Kirjastorakennuksena on palvellut vanha vankitupakin. Nykyään kirjasto sijaitsee entisen koulutuskeskuksen tiloissa. (Kiuruvesi-lehti 17.10.2012: Sivistyksen sydän jo 150 vuotta). Juhlavuotta käsittelevässä artikkelissa olisi varmaan mainittu, jos jokin nide olisi säilynyt aivan alkuajoista saakka. Kirjat lienevät kuluneet käytössä.

Samana päivänä edellisen uutisen kanssa kerrottiin valtakunnan mediassa Kajaanin yliopistokeskuksen kirjaston alasajosta (Yle.fi/uutiset: Kirjasto hävitetään kirja kirjalta).

Jaana Porra tarkasteli väitöskirjassaan Colonial systems, information colonies and punctuated prototyping  (Jyväskylä 1996, ks. myös: Porra, Jaana 1999: Colonial Systems, Information Systems Research 10, 1, pp. 38-69)  kolmea järjestelmien korkean tason metaforaa tavalla, jonka pitäisi kiinnostavasti kolahtaa myös kirjaston tarkasteluun. 

Muistamme, että Ranganathan on sanonut: "Library is a growing organism." Porran tutkimuksen valossa tästä voisi olla osin eri mieltäkin lähinnä elinkaarinäkökulman suhteen. En kuitenkaan ole niin hyvin Ranganathanin tuotantoon perehtynyt, että voisin vetää yhteen edes sitä, mihin kaikkeen hän kirjaston luonnehdinnan organismiksi on liittänyt.

Porran jäsennyksen perusidea on, että järjestelmiä on kolme tyyppiä: organismeja, koneita ja kolonioita.

Organismilla on elinkaari: sen toiminta alkaa yksinkertaisemmista muodoista, affordanssit monipuolistuvat ja toimintakyky kasvaa lakipisteeseensä supistuakseen sitten loppuaan kohti. Yksilönkehitys ympäristötekijöiden ohella ohjaa organismin muotoutumista elinkaarensa aikana.

Kone käynnistyy (valmistukseen kuuluvat koekäytöt ehkä pois laskien) valmiissa muodossaan ja toimii vikaantumisten ja muiden häiriöiden aiheuttamia katkoja lukuunottamatta samalla tavoin käyttöaikansa loppuun saakka. Siihen voidaan vaihtaa osia, mutta identiteetti kuitenkin säilyy. Koneen rakenteen ja elinkaaren määrää suunnitelma ja sen toteutus. Elinkaaren toteutumiseen vaikuttavat käytönaikaiset ympäristöolosuhteet.

Kolonia poikkeaa näistä näistä klassisista systeemianalogioista monin tavoin. Se koostuu suuresta määrästä yksilöitä omine elinkaarineen. Kolonialla itsellään ei sen sijaan välttämättä ole täsmällistä alku- ja loppupistettä. Toki äkillinen tapahtuma voi hävittää kolonian viimeiseen yksilöön ja rakenteeseen. Sen sijaan tavallisempaa on, että koloniasta irtautuu joukko yksilöitä siirtyäkseen uudelle toiminta-alueelle ja muodostaakseen siellä oman uuden "siirtokuntansa".



Muurahaiskeko on tunnetuimpia koloniatyyppisen systeemin esimerkkejä.
Kuvaaja: nimimerkki Smartoch.
Lähde: Wikimedia Commons.
Lisenssi: GNU Free Documentation License.

Kirjaston monipuolisuutta järjestelmänä kuvaa, että sen osissa ja toiminnoissa esiintyy kaikkia näitä kolme systeemityyppiä. On vaikea uskoa, etteikö tätä seikkaa olisi kirjastoon liittyvissä tarkasteluissa otettu esiin. Tuskin sitä kuitenkaan on ilmaistu Porran käyttämin käsittein.

Blogistin ei kannata tässä vaiheessa ryhtyä vahvoihin tulkintoihin siitä, miten mikin systeemityyppi kirjastossa kattavasti ilmenee. Hienojakoisiin alisysteemeihinkin voinee kuulua piirteitä useammasta tyypistä. Totean vain, että Porran tekemä, mm. evoluutiobiologi ja tieteenhistorioitsija Ernst Mayrin, paleontologien Niles Eldredgen ja Stephen Jay Gouldin sekä filosofi Martin Heideggerin ajatuksiin nojaava  jäsennys voisi hyvinkin lisätä kirjaston systeemiseen ymmärtämiseen uusia välineitä.
 
 Creative Commons License 
Tämä teos jonka tekijä on Juha Kämäräinen on lisensoitu Creative Commons Nimeä- Tarttuva 1.0 Suomi lisenssillä.