maanantai, 1. huhtikuu 2019

Blogi lopettaa

Informaatikko irrallaan –blogini tarina päättyy tähän. Kiitoksia lukijoille ja kommentoijille! 
Uusi, näiden merkintöjen tapaan riippumaton blogini Ammattikorkeaa tietoa? käsittelee tiedonhankinnan, -hallinnnan, -tuottamisen ja -käytön aiheita erityisesti ammattikorkeakouluympäristössä osoitteessa
https://ammattikorkeaatietoa.blogspot.com/

sunnuntai, 5. elokuu 2018

Ammattikorkeakoulun tietokäsitys on rikki

Ensimmäiset vakinaiset ammattikorkeakoulut aloittivat Suomessa 22 vuotta sitten. Ne muodostettiin eri koulutusalojen opistotasoisista oppilaitoksista ja tavoitteeksi asetettiin tiedekorkeakouluista erottuva, mutta korkeakou­lumainen toiminta ja vahva yhteistyö työelämän kanssa. Kukin oppilaitos toi ammattikorkeakouluun perinteensä, toimintatapansa ja mallinsa siitä, miten tietoa hankitaan, tuotetaan ja arvioidaan eli tietokäsityksensä.  Tällä hetkellä kokonaiskuvaa ammattikorkeakoulun tietokäsityksistä ja ‑arvostuksista ei ole. Pahimmillaan opinnäytetöiden lähteeksi käy mikä tahansa ja laskutoimitusten tuloksista voi neuvotella.

Tiedekäsityksessään ammattikorkeakoulu heiluttaa mielellään pragmatismin lippua: tärkeintä ovat käyttökelpoiset tulokset eivätkä niihin päätymisen yksityiskohdat ja rajoitukset. Opettajien toimintamalleissa vaikuttaa amma­tillis­ten ja tieteellisten perinteiden rinnalla hankeläh­töinen tapa toimia tilaajien ehdoilla.

Ammattikorkeakoulun opinnäytteet ja hankkeet eivät ole tiedettä, vaikka soveltavatkin tutkimuksen menetelmiä ja tuloksia. Tietoa käytetään teorian ja käytännön rajapinnassa ja käyttöä varjostaa halu näyttäytyä ulospäin mahdollisimman edullisessa valossa. Tämä on omiaan tukahduttamaan kriittiset äänenpainot.

Ammattikorkeakoulun alkuvaiheisiin liittyi pedagogista uskoa ja vahvoja kehitysponnistuksia. Nyttemmin yksiköitä on yhdistelty ja toiminta saanut yritysmäisempiä painotuksia. Ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden tiedonkäyttöä tarkastelevan väitöstutkimukseni taustatyössä kohtaamani opettaja sanoi suoraan, ettei opinnäytetyön prosessi kiinnosta häntä, hän vain arvioi tulokset. Toinen opettaja kertoi silmät kyynelissä, että hänen on vastattava kysymyksiin yölläkin, koska budjetoitu ohjausaika ei riitä.

Ammattikorkeakoulujen on otettava aktiiviseen tarkasteluun tietokäsityksensä ja ‑ympäristönsä osana itsenäistä rooliaan Suomen koulutusjärjestelmässä. Mitä tämä tarkoittaa konkreettisesti?

Ammattikorkeakoulussa kohtaavat useat tiedonlajit kuten faktatieto, henkilökohtainen ja käytäntöihin upotettu hiljainen tieto, massiivinen big data sekä vaikuttamisessa hyödyllinen tarinatieto. Internet on monille opiskelijoille kirjaston tietokantoja helpommaksi koettu keino tyydyttää tiedontarpeitaan sekalaisista lähteistä. Tekoälyn vaikutuksia ammattikorkeakouluihin ei ole näkyvästi tarkasteltu, mutta on ehdotettu hankittavaksi teknistä kapasiteettia.

Ammattilaisuuteen kuuluu alasta riippumatta eri tiedonlajien ymmärryksen ohella eettisyys tiedon hankinnassa ja käytössä. Näiden edistäminen informaatiolukutaitona ei ole onnistunut, koska tiedon arviointia on vaikea opettaa erillisenä asiana. Tietokäsitykset onkin nähtävä ammattikorkeakoulun koulutusalojen, kumppanien, IT:n ja kirjaston yhteisenä kehityskohteena, jota on pidettävä jatkuvasti esillä.

Edellä mainituista aineksista määrätietoisesti kehittämällä ja erityisasiantuntemusta hyödyntämällä käsitykset tiedon ominaisuuksista ja laadusta saadaan selkeämmin näkyviin, vahvistamaan valmistuvien ammattilaisuutta ja tukemaan ammattikorkeakoulun toimintaa eri sidosryhmien kannalta.

lauantai, 7. lokakuu 2017

Hei informaatikko, oletko kirjasto?

Kirjoittaessani blogia blogikurssin aikana tunnen itseni sadun tuhatjalkaiseksi, jolta monijalkainen kävely tuntui sujuvan luontojaan, kunnes ilkeä (vaiko sittenkin vain utelias?) rupikonna vaati reflektiota: Hei tuhatjalkainen, kertoisitko minulle, missä järjestyksessä liikuttelet jalkojasi?

Tuhatjalkainen_Atul612.jpg

Tuhatjalkainen. Lähde: Wikimedia Commons. Tekijä: Atul612. Käyttöoikeus Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 International license.

Erityisen hämmentynyt olen kysymyksestä Millainen media sinä olet?  Vastaavankaltaista tematiikkaa viljelee John Sobol (2015) teoksessa You are your media.  Kysymys ei olisi yhtä hämmentävä, jos se esitettäisiin muodossa: Oletko Sinä media? Tällöin voisin empimättä ja käsi sydämellä vastata: En. En ole objekti. Ehkä kysymystä on parasta lähestyä analogioiden kautta.

Tracy Kidder kuvaili uuden tietokonemallin suunnittelua vivahteikkaasti vuonna 1984 suomeksi ilmestyneessä kirjassaan Koneen henki. Esimies luonnehti koneen toimintaperiaatteet hahmotellutta suunnittelijaa eli järjestelmäarkkitehtia sanomalla:"Kaveri on elävä tietokonealan sanakirja ja tietosanakirja." Ilmaisun on luonnollisesti tarkoitus kertoa, että kyseinen henkilö hallitsee alansa laajalti ja syvällisesti sekä kykenee vieläpä pitämään osaamisensa hyvässä järjestyksessä, vastakohtanaan toinen henkilö, jonka mieli on vain yhden pinon syvyinen. (Kidder 1984, 57, 37-38.) 

Sävy on aivan toinen silloin, kun blogistia lähdetään haastamaan kysymyksellä "millainen media sinä olet?" Kysymyksen arvolataukset ja konnotaatiot paljastuvat, jos se muunnetaan kirjastonhoitajalle tai informaatikolle esitettäväksi kysymykseksi: "millainen kirjasto sinä olet?"

Vesa Suominen ottaa Pienessä kirjastofilosofiassaan (2001, 68) esille mahdollisuuden tulkita kirjastonhoitajaa sellaisen kulttuurin kautta, jota hänen kirjastonsa sisältö ilmentää. Kirjastonhoitaja ei kuitenkaan ole media jotakin käyttäjää tai käyttäjäryhmää varten; tällainen ajattelu olisi Suomisen syvästi kavahtamaa userismia. Sen sijaan kirjastonhoitajuus asettuu praktisen, poliittisen ja teknisen ulottuvuuden muodostamaan kolmioon.

Kriittisenä ja tunnustuksellisena kirjastonhoitajuus tunnistaa ja kritisoi vallan rakenteita. Teknisen ja poliittisen varaan rakentuvana institutionaalisena kirjastonhoitajuutena se myöntää vallan merkityksen esimerkiksi resurssien turvaajana. Kielellisen ja semioottisen osaamisen varaan syntyy se asiantuntemus, jota kirjastonhoitaja tai informaatikko tarvitsee sen tietämiseksi mistä on puhe ja miten ilmaistaan niitä erityisiä seikkoja joita tarvitaan. (Suominen 2001, 30-32, 56.)

Näiden kulttuuristen juuriensa tukemana kirjastolainen ottaa vastaan apua tarvitsevan asiakkaansa, mutta kykenee myös itse, minuuttaan ja kasvojaan menettämättä, nojaamaan tarpeen tullen asiakkaan tai ulkopuolisen asiantuntijan osaamiseen. Kirjastolainen ei ole media eikä kirjasto, mutta kenties hän omalta osaltaan on kulttuuri, yhtä kotonaan hyllyjen välissä tai tietokannoissa kuin avoimen netin blogistinakin.

Kirjallisuutta

  • Kidder, Tracy 1984. Koneen henki. Kirjayhtymä. (Alkuteos: The Soul of a New Machine 1981)
  • Sobol, John 2015.You Are Your Media. Flying Wolf Media.
  • Suominen, Vesa 2001. Pieni kirjastofilosofia: kirjastonhoitajuuden käsite sekä ammatillinen, opillinen ja poliittiskulttuurinen käytäntö. Finnish Information Studies 16. Tampereen yliopisto, Informaatiotutkimuksen laitos, Åbo Akademi, Institutionen för informationsförvaltning, Oulun yliopisto, Informaatiotutkimuksen laitos.

Creative Commons License
Tämä teos on julkaistu Creative Commons Attribution-ShareAlike 2.0 Generic License -lisenssillä.

torstai, 21. syyskuu 2017

Väitöstutkimus esitarkastusvaiheessa: "miltä nyt tuntuu?"

Informaatiotutkimuksen alaan kuuluva väitöstutkimukseni kantaa nimeä Tiedonkäytön ilmiöitä ammattikorkeakoulujen opinnäytetöissä: aineistolähtöinen tarkastelu ja käsitteellinen mallinnus. Olen halunnut tutkimuksessani tunnistaa tiedonkäyttöön liittyviä ongelmakohtia ja opiskelijoiden niihin soveltamia ratkaisumalleja suomalaisissa ammattikorkeakouluissa tehdyistä opinnäytetöistä. Tutkimuksen tarkoitus on toisaalta osoittaa, miten monimuotoinen,  tietyllä tavalla häilyvä ja hajanainen ammattikorkeakoulun opinnäytetyö kulttuurisena kohteena on ja toisaalta pyrkiä herättämään keskustelua siitä, miten opinnäytetyöprosessiin osallistuvat toimijat voisivat tunnistettuja ongelmia lähestyä ja ehkä tutkimukseni tulosten avulla myös paikantaa uusia ongelma-alueita.

Tutkimus on ensisijaisesti aineistolähtöinen (vastakohtana sellaiselle teorialähtöisyydelle, jossa aiemman tutkimuksen pohjalta muodostetaan hypoteesit, joita aineistolla testataan). Omassa sovelluksessani aineistolähtöisyys tarkoittaa, että olen vähitellen, muotoutuvan työteoriani ohjaamana, poiminut Theseus-tietokannasta opinnäytetöitä sekä ammatillisessa opettajankoulutuksessa tehtyjä vastaavia oppimistehtäviä ja rakentanut niitä yksityiskohtaisesti analysoimalla tiedonkäytön ilmiöitä paikantavan välineen, tiedonkäytön tasomallin.

Ei tyhjä pää vaan avoin mieli

Esimerkiksi Ian Deyn (1993, 229) esittämänä löytyy aineistolähtöisen lähestymistavan, grounded theoryn (GT), eräänlainen slogan: "ei tyhjä pää, vaan avoin mieli". Sillä viitataan ajatukseen, että laadullisia lähestymistapoja käyttävä tutkija ei voi, vaikka häntä "oikean tieteen" eli luonnontieteellisen tutkimusideaalin nimissä sellaiseen ehkä patistellaankin, ajatella olevansa aineistoaan tarkasteleva ulkopuolinen instrumentti, joka ei tuo kohteeseen mitään itsestään. Tutkimusaineistoa valitsevat, jäsentävät ja tulkitsevat perusteet ovat aina lähtöisin jostakin ja tämä pätee kaikkeen tutkimukseen. Eroa on vain siinä, uskalletaanko lähtökohdat myöntää ja osataanko niitä arvioida.

Se, että tutkijan "mieli on avoin" tarkoittaa, ettei varsinkaan tutkimuksen alussa lyödä lukkoon odotuksia siitä, mitä on tulossa ja mitä sopii nähdä. Ettei "pää ole tyhjä" puolestaan tarkoittaa, että myös kirjallisuuden käyttämiselle on laadullisessa tutkimuksessa oma aikansa: tutkimuksessa kyse ei ole kuvailusta vaan käsitteellistämisestä.

Vaikutusvaltaiset grounded theory -kehittäjät Barney Glaser ja Anselm Strauss antoivat tiukkojakin suosituksia lähteiden varovaisesta käytöstä varmistaakseen, että nuoremmat tutkijat oppivat tekemään eroa GT:n ja tiukasti teoriaohjatun tutkimusotteen välillä. Itseäni on puhutellut klassinen esimerkki: kuka tietää enemmän ja henkilökohtaisemmin lähestyvän kuoleman kokemisesta kuin lähellä kuolemaa oleva potilas? Kuunnellaan häntä eikä tarjoilla hänelle oppineita teorioita arvioitaviksi. Kuuntelemisen jälkeen on aineiston analyysin vuoro.

Miten käyttöteorioita tuetaan?

Ammattikorkeakoulun opinnäytetyön kaltaisesta tuotoksesta ei kannata lähteä etsimään kovin edistyneitä näytteitä julkiteoreettisesti perustelluista ratkaisuista. Sen sijaan kannattaa yrittää nähdä, millaisia omia malleja eli käyttöteorioita opiskelijat ovat kehittäneet selvitäkseen kohtaamistaan ongelmista ja miettiä erilaisia tukemisen tapoja.

Yleisesti hyväksyttyä näyttää olevan esimerkiksi käyttää opinnäytetyön "teoriana"  Johari-ikkunan tai SWOT-ruudukon kaltaisia ongelmanratkaisuvälineitä  (ks. näistä esim. Krogerus & Tschäppeler 2012), jopa ilman lähteitä. Vielä vaikeampaan paikkaan joutuvat ne opiskelijat, joiden työn kokonaisuudesta jostain syystä katoaa suunniteltu sovellus ja "käytännölliseksi" aiottu työ joudutaan vauhdissa muuttamaan "teoreettiseksi". Opettajien ja kirjaston yhteistyöllä olisi enemmän annettavaa opiskelijan tukemiseksi tällaisissa tilanteissa kuin kummallakaan erikseen. Tämä kuitenkin edellyttää, että kirjastoon liitetty ahdas tiedonjärjestäjän rooli hylätään ja otetaan osaaminen käyttöön kokonaisuudessaan, luovutaan puuttumattomuuden periaatteesta (Kämäräinen & Saarti 2014).

Ammattikorkeakoulun tietokäsityksissä on tekemistä

Opinnäytetyöt eivät suinkaan olleet ainoita yllätyksellisiä aineistoja. Välillä luin tukka pystyssä eräitä opinnäytetyöoppaita ja esimerkiksi Opinnäytetyön laadun tekijät ammattikorkeakoulussa -suositusta (2006). Ammattikorkeakoulussa hämmästyttää sen haluttomuus (ehkä tosiaan pikemminkin haluttomuus kuin kyvyttömyys) tuoda esiin toimintansa perustana olevia käsityksiä tiedosta ja niihin liittyviä arvoja. Instituutio näyttää julkisesti pikemminkin yrityskasvojaan kuin kasvattajan ilmeitään. Höttöinen markkinointipuhe on syrjäyttänyt valistuksellisuuden, johon saattaisi livahtaa imagolle mukamas haitallista kriittisyyttä. Opinnäytetöiden analyysiin käyttämiäni käsitevälineitä on mahdolllista soveltaa myös ammattikorkeakoulun toiminnan tiedollisten perusteiden tutkimiseen.

Kirjallisuutta

  • Dey, Ian 1993. Qualitative Data Analysis: A User-Friendly Guide For Social Scientists. London & New York: Routledge.
  • Krogerus, Mikael & Tschäppeler, Roman 2012. The decision book: fifty models for strategic thinking. London, Profile Books. (Suomeksi nimellä Pieni suuri päätösten kirja : 50 toimivinta ratkaisumallia)
  • Kämäräinen Juha & Saarti Jarmo (2014) Library professionals' and partners' implicit principle of non-interference and writing-related interventions. QQML e-journal (4): 899-908. http://www.qqml.net/papers/December_2014_Issue/3411QQML_Journal_2014_KamarainenandSaarti_Dec_899-908.pdf
  • Opinnäytetyön laadun tekijät ammattikorkeakoulussa: suosituksia opinnäytetyötä ohjaaville. (2006) [Oulu, Helsinki], [Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Opetusministeriö].

Creative Commons License
Tämä teos on julkaistu Creative Commons Attribution-ShareAlike 2.0 Generic License -lisenssillä.

perjantai, 2. syyskuu 2016

Tehtävä: suomalainen ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa

Tultuani väitöskirjaprosessissa siihen vaiheeseen, että käsikirjoitus on menossa aluksi ohjaajien, sitten tiedekuntahallinnon byrokratian ja edelleen esitarkastajien arvioitavaksi, on oikea aika miettiä tutkimuksen argumentin kokoamista tiiviimpään muotoon, kansainväliseksi artikkeliksi. Osa tätä tehtävää on tutkimuksen kontekstin eli suomalaisen ammattikorkeakoulun esittely napakassa muodossa, esimerkiksi artikkelin taustaosioon sopivasti.

En olisi informaatikko, ellen asettaisi kysymystä: missä tällainen esittely on tehty aikaisemmin? Kehittelen tätä merkintää vaiheittain siten, että muotoilen työhypoteeseja siitä, millaisia kriteereitä esittelylle tai siinä hyödylliselle lähteelle on asetettava ja testaan niitä tiedonhakujen avulla. Optimistinen lähtökohta on, että tällainen esittely on olemassa, löydettävissä ja käytettävissä; pessimistit taas ovat kertoneet, ettei suomalainen ammattikorkeakoulu kykene sellaiseen tai tarve moiseen ei ole tullut kenellekään pieneen mieleenkään. Tutkitaanpa asiaa avoimin mielin.

Haselnuss.jpg

Hasselpähkinä, varsin pähkinämäinen pähkinä. Tekijä: Andrzej Burak. Lähde: Wikimedia Commons. Käyttöoikeus: Public domain.

Tavoitteena olevan esittelyn tulisi täyttää ainakin seuraavat vaatimukset:

  1. Esittelyn kohteena on suomalainen ammattikorkeakoulujärjestelmä.
  2. Esittelyn kieli on englanti.
  3. Tyylilaji on pikemminkin erittelevä kuin markkinoiva.
  4. Esittely on julkaistu pysyvässä muodossa, ei siis esimerkiksi itsenäisenä www-sivuna tai blogimerkintänä, joka voi kadota varoituksetta jäljettömiin.
  5. Esittely on julkaistu foorumilla, jossa se tavoittaa esimerkiksi koulutusjärjestelmiä tarkastelevia tutkijoita.
  6. Esittely on mieluummin ytimekäs kuin lavea.
  7. Esittelyllä on lähdetakuuta (literary warrant) eli kirjalliset lähteet ja informantit on merkitty.

Vihjeitä otetaan mielihyvin vastaan. Tarkoitukseni on siis laajentaa tätä merkintää, tarvittaessa osiin jakaen, kun homma etenee.

2.9. aloitettua merkintää  jatketaan 3.9.:

Ilmeisiä tehtävän toteuttamiselle relevantteja aineistoryhmiä ovat ainakin seuraavat:

  • Ammattikorkeakoulua sivuavat väitöskirjat, niistä erityisesti englanninkieliset tai englanninkielisiä osajulkaisuja sisältävät. Kokonaan englanninkielisiä on tiedossani parikymmentä, joista 17 on julkaistu vuoden 2000 jälkeen. Kokonaismäärä on parinsadan tietämissä.
  • Kasvatustieteellisten julkaisujen tietokanta ERIC sisältää n. 50 vuoden 2000 jälkeen ilmestynyttä julkaisua, joissa käsitellään suomalaista ammattikorkeakoulua. (Tästä on jännä huomata, että tasan jaettuna vähemmän kuin joka neljäs ammattikorkeakouluun liittyen väitöskirjan tehnyt olisi julkaissut kasvatustieteestä ERIC:iin noteeratulla tasolla. Kaikki amk:hon liittyen väitelleet eivät toki ole kasvatustieteilijöitä ja julkaisut tapaavat kasautua tuotteliaille kirjoittajille muiden kustannuksella.)
  • Muut relevanttien tietokantojen keräämät julkaisut. Koulutusalojen substansseihin liittyvät kannat laajentavat hakualaa ainakin alkuvaiheessa liikaa.
  • Ammattikorkeakoulujen rehtorien neuvoston (Arene, Rectors' Conference of Finnish Universities of Applied Sciences) julkaisut
  • Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi, Finnish Education Evaluation Centre) arviointiraportit ja muut julkaisut
  • Yksittäisten ammattikorkeakoulujen ja niiden yhteenliittymien julkaisut. Tähän ryhmään sisältyy esimerkiksi ammattikorkeakoulukokeilun oppilaitoskohtaisia raportteja.
  • Oman erityisryhmänsä muodostaa Suomen lainsäädäntö, ammattikorkeakouluun suoraan liittyvät lait ja asetukset.

Creative Commons License
Tämä teos on julkaistu Creative Commons Attribution-ShareAlike 2.0 Generic License -lisenssillä.