Rajavartiolaitos etsi heinäkuussa informaatikkoa esikunnan raja- ja meriosastolle. Tehtävää haki 82 henkilöä. Jos määrän suhteuttaa vaikkapa informaatiotutkimuksen koulutusohjelmien sisäänottoihin, se on aikamoinen.

Oulun sisäänotto on 15+1 ja Tampereen 38, mikä yhteensä tekee 54 potentiaalista hakijaa per aloitusvuosi. Åbo Akademin informationsförvaltning piilotti oman sisäänottonsa nettisivuilleen niin hyvin, että sitä en tähän kohtuuvaivalla saanut mukaan; oletan sen suunnilleen samaksi kuin Oulun. Yksi pääaineopiskelijoiden "vuosiluokka" kokonaisuudessaankaan (näin laskien 70) ei siis riitä kattamaan tätä määrää. Lieneekö tosin syytä olettaakaan, että valmistuvista opiskelijoista kovin moni hakisi heti alkuun tällaista tehtävää. Eiköhän hakijoiden valtaosa tulle jo ammatissa toimivista?

Toisaalta kovin moni samasta organisaatiosta ei varmaan lähetä hakemusta tällaiseen tehtävään, joka ei todellakaan ole tavanomaisimpia informaatikonposteja. Niin "Rajasta" kuin kyse onkin, liikkeelle eivät lähde kaikki, mi jaksoi kalpaa käyttää. Joku saattoi säikähtää sitäkin, että hakijoista tehdään turvallisuusselvitykset. Sanotaan siis, että on 40-80 organisaatiota, josta löytyy potentiaalinen tekijä tavanomaisemman tietopalvelun lisäksi mm. "laittomaan maahantuloon ja ihmiskauppaan Suomessa ja EU:ssa liittyvän tilannekuvan ylläpitämiseen ja jakamiseen osallistumiseen" sekä kokoamaan aineistoja EU:n rajaturvallisuusvirastolle.

Minusta hakijamäärä kertoo aikamoisesta uskalluksesta ja osaamispotentiaalista sekä toisaalta turhautumisesta nykyisiin työnkuviin. Informaatioammattilaiset eivät ole hyllyttäjähissukoita. Tätä valitettavasti saa vääntää rautalangasta, kun tutkailee informaatioalojen kirjon ei-kirjastollisia osia ja kertoo osaamisestaan rekrytoijalle. (Nyt joku sanoo, että kyllä se hyllytys välttämätöntä on. On on, mutta se ei liene osaamisemme ydin eikä keskeinen markkinointiargumentti. Ehkä ei  jätetä avointa hakemusta: Hyllyttäjähissukka hakee hanttihommia - se olisi työnantajan törkeää harhauttamista.)

2030561.jpg

Hyllyttäjähissukka vai temppelinrakentaja? (Lähde: http://www.multcolib.org/ sitaattioikeus; selvennettäköön, että kuva ei esitä bloginpitäjää, joka on rumempi.)

Vanha tarina kertoo filosofista työmaalla. Filosofi kysyy, kuten filosofien tapana on, työnsä ääreen kumartuneelta juroilmeiseltä mieheltä, mitä tämä tekee. - Hakkaan kiveä, kuuluu karu vastaus. Filosofi jatkaa matkaa ja kohtaa työmaan laidalla toisen miehen, kivensä yli kumartuneena.  Miehen kasvojen ilme on yhtä aikaa hyvin keskittynyt ja valoisa. Mitä sinä teet, kysyy filosofi. - Minä rakennan katedraalia.

Nämä merkinnät alkavat vähitellen kääntyä hankeblogin suuntaan. Alan juosta kokoon erityisesti ammattikorkeakouluja palvelevaa kehittämishanketta, joka tähtää t&k-toiminnan tarvitseman tiedonhankinnan ja -hallinnan osaamisen tunnistamiseen ja tuottamiseen. Tervetuloa mukaan. Enemmän aiheesta tulevissa merkinnöissä sekä LinkedIn:issä, johon avaan hankkeen työtilan. Nimeä kuopuksella ei vielä ole eikä toki rahoitustakaan, mutta: Missä on tahto, siellä on tie.