Informaatiotutkimuksen päivät pidettiin Turussa viikko sitten. Seuraamani työryhmän Informaatiolukutaidot ja informaatiokäyttäytyminen oppimisen kontekstissa esityksistä oli kiinnostavaa poimia hyviä pointteja omaa tutkimusta inspiroimaan ja kuulla uusia tuloksia ja osallistua debattiin esiteltyjen tutkimusten yksityiskohdista. Ensimmäiset hyvät keskustelut käytiin jo junassa menomatkalla.
Carita K:n esitys meneillään  
Carita Kiilin esitys meneillään (kuva: J. Kämäräinen)

Listaan tähän esitysten aiheet ja tutkimusten tekijät:

  • Informaatiolukutaitojen integroitu ohjaaminen tutkielmaseminaarissa (Kai Halttunen & Marita Mäkinen)
  • Ohjauksellinen tiedonhankintahaastattelu - ratkaisukeskeinen lähestymistapa informaatiolukutaitojen ohjaukseen (Kai Halttunen)
  • Gymnasieelevers informationsanvändning i textbaserade uppsatser (Jannica Heinström & Eero Sormunen)
  • Lukiolaiset nettilähteiden äärellä: internetlukeminen yhteisöllisenä toimintana (Carita Kiili, Leena Laurinen & Miika Marttunen)
  • Lukiolaisten tietokäsitykset ja informaatioympäristön muutos (Teemu Mikkonen)
  • Opetussuunnitelman oppimiskäsityksestä ja informaatiolukutaidosta (Anu Ojaranta)
  • Yhdessä tekeminen ja työn jakaminen lukiolaisten ryhmäoppimistehtävissä (Eero Sormunen, Mikko Tanni & Jannica Heinström)
  • Opettajaharjoittelijoiden tuntisuunnittelu ja käsitykset informaatiolukutaidon opettamisesta Internetin aikakaudella (Mikko Tanni)
Siis yksi on joukosta poissa: amk:ta siellä ei näy, siis esityksissä, yleisössä kyllä. Oma hankkeeni oli call for papersin aikaan niin levällään, etten pitänyt järkevänä tarjota esitystä. Olisi kannattanut: ammattikorkeakoulujen opinnäytteiden tietoperustan muodostuminen olisi tuohon joukkoon nähdäkseni kyllä istunut.

Monet esitykset henkivät vahvasti asiakkaan oman toiminnan vahvistamista, laajennusta ja irtiottoa siitä välittömästä tarpeesta, joka hänet on kirjastoon tuonut. Tiedonhankinnan ohjausta olisi käännettävä sellaiseen konsultatiiviseen suuntaan, että asiakas saadaan hahmottamaan tiedontarpeensa taustaa ja syvempää mieltä: neutral questioningista mennään kohti sense-makingia. Ulkokohtaisesta palvelurutiinista, välimatkan säätelystä ja kokoelmapainotuksesta mennään kohti asiakkaan ja tämän tarpeiden syvempää kohtaamista. Kai muotoili seuraavaan  tapaan kysymyksen asiakkaalle: "Mikä olisi sellainen vastaus, että sen takia kannatti ohjaukseen tulla?" Tämäntyyppisellä muotoilulla päästään siihen, että asiakkaan oma tavoite ja sitä etsivän informaatikon näkökulma lähentyvät toisiaan, alkaa muotoutua yhteinen ja vaikuttava kohde.

Erityisen mieleenjäävä yksittäinen pointti oli havainto, etteivät yliopisto-opiskelijat välttämättä osaa ottaa tiedonhaun suunnittelussa huomioon vaihtoehtoisia hakutermejä! Itse olen samaa huomannut amk-puolella: ollaan kiinni mielessä olevassa (oletetussa?) ydintermissä tajuamatta käsitemaailmaa sen ympäriltä. Opeta tämä ja olet tiedonhallinnan kuningatar tai kuningas.

Keveitä, pieniä interventioita peräänkuulutettiin ja tämä idea on myös sanaleikkinä mukana  tutkimusraportoinnissa:
R Todd, CC Kuhlthau, JE Heinström: Student Learning Inquiry Measure (SLIM).

Jos tämä onnistuu yliopistossa erillisprojektilla, jolla saadaan aikaan substanssiopettajan ja informaatikon tiivis yhteisopettajuus, mikä on tarkoituksenmukainen toimintamalli ammattikorkeakoulussa? Ilmeistä vastaehdotusta unohda koko juttu, ei oteta lukuun, koska se ei vie eteenpäin, vaan takaisin siilipuolustukseen. 

Tehtävän nimi on siis asiakkaan sivistyksellinen tukeminen oman informaatiohorisontin laajentamiseen hyvin pienessä toimintatilassa. Sivistystä on tässä vaikkapa se, että päästään myöhemmin ominkin avuin irti termijumista.

Toimintatilan pienuus johtuu siitä, että a) tiedonhankintatapahtumat etenevät vilkkaasti tiiviinä osana opiskelua, taustalla uskomus opiskelijan itseohjautuvuudesta ja b) kirjastohenkilökunta tahtoo toimia edelleen selkä kirjaston turvallista seinää vasten. 

 
 Creative Commons License 
Tämä teos jonka tekijä on Juha Kämäräinen on lisensoitu Creative Commons Nimeä- Tarttuva 1.0 Suomi lisenssillä.