Millä lumiauran kuljettaja ajaa töihin? kysyi vanha Volkkarin mainos mukaillen Juvenaliksen lausumaa Quis custodiet ipsos custodes? On hyvinkin aiheellista kysyä ja tehdä selkoa, miten hankkeiden tiedonmuodostusta selvitettäessä muodostetaan ja hallitaan tietoa.

Sitten ensimmäisten DBase III:lla tekemieni viitetietojen ja muistiinpanojen hallintakokeilujen sekä psykologian SAMPO-oppimisympäristön kehitystyön olen ehtinyt käyttää monenlaisia välineitä DOS-ympäristön Black Magic -ohjelmasta Hypercardin ja Toolbookin kautta Wikeihin. Kirjastotieteen ja informatiikan tiedontallennusharjoituksissa käytimme VTKK:n Mikrominttua.

Infrastruktuurin kasausta. Osia kiinnittämässä etualalla Better Balloonsin Peter Lindholm.

Aina on ongelmaksi tavallaan muodostunut bibliograafisen ja sisältötiedon tallentamisen erillisyys ja edelleen näiden ja kirjoittamisen välinen kuilu, linkkien puuttuminen. Pohjimmiltaan kyseessä on siis tuttu ammatillinen kuilu tiedon tuottamisen ja kuvailun välillä.

Kiitos tilannetekijöiden ja henkilökemioiden kohdalleen osumisen, saatoimme Laureassa kokeilla ennakkoluulottomasti opetuksellisessa tiedontuottamisessa seuraavaa yhdistelmää:

  • Ylempi ammattikorkeakoulututkinto +
  • Learning by Developing (eli oppiminen kehittämishankkeissa -malli) +
  • opettajien ja kirjaston (tietoympäristön) yhteistyö +
  • yhteistoiminnallinen kirjoittaminen +
  • Wiki +
  • Refworks

Tuossa yhdistelmässä nämä raja-aidat olivat riittävän matalia, jotta realistista ja toimivaa kokemusta yhteispelistä saatiin. Kiitos näin jälkikäteen antoisasta yhteistyöstä Ari Niemiselle ja Mervi Lepistölle sekä muille kollegoille ja etenkin ennakkoluulottomasti mukaan lähteneille opiskelijoille.

Refworks oli tuossa kokonaisuudessa myöhäisin tulokas, alun perin sen paikalla oli Wikiin laadittu yhdessä päivitettävä lähdeluettelopohja, johon samassa ympäristössä kirjoitetuissa teksteissä viitteet linkitettiin.

Kun kokonaisuudessa on mukana uusiin aihepiireihin perehtyminen, argumentoiva ja lähteisiin nojaava kirjoittaminen sekä vielä kirjoittajien yhteistyö, saattaa viitteidenhallinta tuntua ylimääräiseltä taakalta. Pedagogisesti asetelma on kuitenkin käännettävä tuohon nähden päälaelleen ja painotettava ympäristöä resurssina: tukirakenteena, johon oma oppiminen ja tiedonhallinta voi luottavaisesti nojata. Opettajan/opettajien ja informaatikon yhteistyö on erityisen tärkeää, koska muuten tuota kokonaisuutta ei muodostu.

Tätä hanketta varten olen muodostanut sovelluksen edellä kuvaamastani infrastruktuurista. Käytössäni on Refworksin yhden käyttäjän lisenssi (individual subscription) sekä PBWiki. Jälkimmäinen ei ole minkään systemaattisen vertailuprosessin tulos, vaan pikemminkin hyvin nopea valinta. Pienen ryhmän käyttöön riittäviä wikejä on tarjolla joukoittain ja yksityiskohtainen vertailu menisi friikkitouhuksi. Tässä tapauksessa tärkeämpää on päästä ripeästi hyötykäyttöön. Tein valinnan sopivan löydettyäni ja rakenteiden pystyttely alkoi saman tien.

Tämän hankkeen keskeisiin rakenteisiin kuuluu seuraavaa:

  1. tehtävien eli hankkeen tavoitteiden määrittelyt
  2. käsiteluettelo
  3. hankkeen keskeisten elementtien graafinen jäsennys
  4. hankkeen keskeisten elementtien ristiintaulukoitu jäsennys
  5. erityyppiset caset (verkosta löytyvät, kirjallisuudesta löytyvät sekä "live"-hankkeet, joihin osallistun tavalla tai toisella)
  6. kirjallisuusluettelo ja siihen linkitetyt muistiinpanot.

Myöhemmin tulee lisättäväksi ainakin erilaisiin kirjallisiin tuotoksiin liittyviä rakenteita. Todennäköisesti varsin pian lisään hankekirjoittamisajattelun mukaisia rakenteita, kuten kirjoitussuunnitelman.

Refworks muuten oppi tavoille: tämän blogin lähdeluettelosta tuli ainakin minun silmääni siedettävämpi. Temppu tehtiin seuraavasti:

Valitsin sopivan hakemistotyylin (tässä tapauksessa Harvardin) ja tein siitä räätälöidyn version blogia varten. Pohjimmiltaan tein välivaiheiden kautta bibliografian riveistä HTML-listan (bullet list) rivejä.

Tarkoitukseni oli alun perin tehdä suoraan HTML-rivejä muotoa <li> yhden lähteen tiedot </li> ja tallentaa Refworksin tekemä tiedosto HTML-tiedostoksi. Ohjelma kyllä sallii tämän, mutta sen tuloksena tiedostossa oli HTML-koodeja väärällä tavalla sisäkkäin. Tällöin vuodatus.netin HTML-parseri ei sisimpiä koodeja tunnistanut eikä tulos ollut haluttu. Siksi tarvittiin välivaiheita.

Muokkasin räätälöimääni hakemistotyyliä siten, että se tuottikin HTML:n sijasta tietynlaista välikieltä tai pseudokoodia, käytännössä niin, ettäli-tagia vastasi tilapäinen tagi ALKU ja /li -tagia vastaavasti merkintä LOPPU . HTML-tiedoston sijasta annoinkin Refworksin tehdä Word-tiedoston jatkokäsittelyä varten.

Seuraavaksi kirjoitin Wordille makron, joka muunsi pseudotagini HTML-muotoon. Samalla makrolla saatoin lisätä muitakin muotoiluja, kuten otsikon ja fonttikoon. Kun makro ajetaan Refworksin tekemälle listalle, tuloksena on lähdeluettelo, joka on tallennettavissa vuodatus.netin blogitekstin vierellä kulkevana "sivulaatikkona". Siinä se. Tätä kuvausta kirjoittaessani törmäsin muuten samansukuiseen ongelmaan noiden tagien kanssa. Koska ne ja tämä teksti ovat HTML:ää kumpikin, täytyy ensinmainitut muuttaa muotoon, jossa ne näyttävät HTML:ltä, mutta eivät ole sitä eli parseri ei yritä tulkita niitä. Mutta se peijakas ei usko. Että tällaista sepitystä.