Kun osaa motivoinnin, on voittanut yhden ison osan pedagogisista taisteluista. Jos motivointi taas ei syystä tai toisesta onnistu, jäljelle jää melkein vaan käydään läpi -pedagogiikka. KL-pedagogiikka tarkoittaa, että opettaja tai informaatikko (ja sitä myöten opiskelijatkin) asennoituu oppimistilanteeseen samalla tavalla kuin väsynyt kävelijä loppumatkaan (viimeiset viisi kilometriä on aina pitkät niin...) ja mittaa etenemisensä läpikäydyillä dioilla eikä todetulla oppimisella.

Taloussanomat 9.8.2010 kirjoittaa Der Spiegelin haastattelemien tutkijoiden näkemyksiä opiskelijoiden nettitaidoista ja netin merkityksestä. Rolf Schulmeisterin tekemä katsaus yli 70:stä tutkimuksesta olisi lähemmän tutustumisen arvoinen.

TaSa:n yhteenvedon mukaan sosiaalisen median tiedontuotantoon osallistuu 2-3 prosenttia opiskelijoista. Yleisesti nuoret artikkelin mukaan yliarvioivat nettiosaamisensa. Varmasti tuttuja Spiegelin esiin nostamia havaintoja on, että "tiedonhaku" on nopeaa klikkailua. Tiedonhakija siis toimii Jannica Heinströmin tutkimuksessaan (2006) raportoiman pintaorientoituneen fast surferin mallilla.

Kuva: Turnoff to Tiglin Teen Challenge Centre on the R763 near Ashford, Co. Wicklow

   Photo copyright JP and licensed for reuse under this Creative Commons Licence.

Vaikka optimistisesti uskoisikin suomalaisten olevan tässä suhteessa saksalaisia edistyneempiä, se ei poista tiedonhankintataitojen petraamisen tarpeita eikä muuta sitä tosiasiaa, että luulotellun taidon kehittämisen motivointi ei ole helppoa. Tarvitaan sellaisia vastaesimerkkejä, jotka kolahtavat, mutta eivät loukkaa kohderyhmää. Asiakas ei halua kuulla olevansa kehittämisen tarpeessa olevan taidon suhteen tyhmä. Tarvitaan siitä paljon puhuttua haastetta. "Anna heille haaste", sanoi jo Dale Carnegie.

 
Tämä teos jonka tekijä on Juha Kämäräinen on lisensoitu Creative Commons Nimeä- Tarttuva 1.0 Suomi lisenssillä.