Informaatiotutkimuksen alaan kuuluva väitöstutkimukseni kantaa nimeä Tiedonkäytön ilmiöitä ammattikorkeakoulujen opinnäytetöissä: aineistolähtöinen tarkastelu ja käsitteellinen mallinnus. Olen halunnut tutkimuksessani tunnistaa tiedonkäyttöön liittyviä ongelmakohtia ja opiskelijoiden niihin soveltamia ratkaisumalleja suomalaisissa ammattikorkeakouluissa tehdyistä opinnäytetöistä. Tutkimuksen tarkoitus on toisaalta osoittaa, miten monimuotoinen,  tietyllä tavalla häilyvä ja hajanainen ammattikorkeakoulun opinnäytetyö kulttuurisena kohteena on ja toisaalta pyrkiä herättämään keskustelua siitä, miten opinnäytetyöprosessiin osallistuvat toimijat voisivat tunnistettuja ongelmia lähestyä ja ehkä tutkimukseni tulosten avulla myös paikantaa uusia ongelma-alueita.

Tutkimus on ensisijaisesti aineistolähtöinen (vastakohtana sellaiselle teorialähtöisyydelle, jossa aiemman tutkimuksen pohjalta muodostetaan hypoteesit, joita aineistolla testataan). Omassa sovelluksessani aineistolähtöisyys tarkoittaa, että olen vähitellen, muotoutuvan työteoriani ohjaamana, poiminut Theseus-tietokannasta opinnäytetöitä sekä ammatillisessa opettajankoulutuksessa tehtyjä vastaavia oppimistehtäviä ja rakentanut niitä yksityiskohtaisesti analysoimalla tiedonkäytön ilmiöitä paikantavan välineen, tiedonkäytön tasomallin.

Ei tyhjä pää vaan avoin mieli

Esimerkiksi Ian Deyn (1993, 229) esittämänä löytyy aineistolähtöisen lähestymistavan, grounded theoryn (GT), eräänlainen slogan: "ei tyhjä pää, vaan avoin mieli". Sillä viitataan ajatukseen, että laadullisia lähestymistapoja käyttävä tutkija ei voi, vaikka häntä "oikean tieteen" eli luonnontieteellisen tutkimusideaalin nimissä sellaiseen ehkä patistellaankin, ajatella olevansa aineistoaan tarkasteleva ulkopuolinen instrumentti, joka ei tuo kohteeseen mitään itsestään. Tutkimusaineistoa valitsevat, jäsentävät ja tulkitsevat perusteet ovat aina lähtöisin jostakin ja tämä pätee kaikkeen tutkimukseen. Eroa on vain siinä, uskalletaanko lähtökohdat myöntää ja osataanko niitä arvioida.

Se, että tutkijan "mieli on avoin" tarkoittaa, ettei varsinkaan tutkimuksen alussa lyödä lukkoon odotuksia siitä, mitä on tulossa ja mitä sopii nähdä. Ettei "pää ole tyhjä" puolestaan tarkoittaa, että myös kirjallisuuden käyttämiselle on laadullisessa tutkimuksessa oma aikansa: tutkimuksessa kyse ei ole kuvailusta vaan käsitteellistämisestä.

Vaikutusvaltaiset grounded theory -kehittäjät Barney Glaser ja Anselm Strauss antoivat tiukkojakin suosituksia lähteiden varovaisesta käytöstä varmistaakseen, että nuoremmat tutkijat oppivat tekemään eroa GT:n ja tiukasti teoriaohjatun tutkimusotteen välillä. Itseäni on puhutellut klassinen esimerkki: kuka tietää enemmän ja henkilökohtaisemmin lähestyvän kuoleman kokemisesta kuin lähellä kuolemaa oleva potilas? Kuunnellaan häntä eikä tarjoilla hänelle oppineita teorioita arvioitaviksi. Kuuntelemisen jälkeen on aineiston analyysin vuoro.

Miten käyttöteorioita tuetaan?

Ammattikorkeakoulun opinnäytetyön kaltaisesta tuotoksesta ei kannata lähteä etsimään kovin edistyneitä näytteitä julkiteoreettisesti perustelluista ratkaisuista. Sen sijaan kannattaa yrittää nähdä, millaisia omia malleja eli käyttöteorioita opiskelijat ovat kehittäneet selvitäkseen kohtaamistaan ongelmista ja miettiä erilaisia tukemisen tapoja.

Yleisesti hyväksyttyä näyttää olevan esimerkiksi käyttää opinnäytetyön "teoriana"  Johari-ikkunan tai SWOT-ruudukon kaltaisia ongelmanratkaisuvälineitä  (ks. näistä esim. Krogerus & Tschäppeler 2012), jopa ilman lähteitä. Vielä vaikeampaan paikkaan joutuvat ne opiskelijat, joiden työn kokonaisuudesta jostain syystä katoaa suunniteltu sovellus ja "käytännölliseksi" aiottu työ joudutaan vauhdissa muuttamaan "teoreettiseksi". Opettajien ja kirjaston yhteistyöllä olisi enemmän annettavaa opiskelijan tukemiseksi tällaisissa tilanteissa kuin kummallakaan erikseen. Tämä kuitenkin edellyttää, että kirjastoon liitetty ahdas tiedonjärjestäjän rooli hylätään ja otetaan osaaminen käyttöön kokonaisuudessaan, luovutaan puuttumattomuuden periaatteesta (Kämäräinen & Saarti 2014).

Ammattikorkeakoulun tietokäsityksissä on tekemistä

Opinnäytetyöt eivät suinkaan olleet ainoita yllätyksellisiä aineistoja. Välillä luin tukka pystyssä eräitä opinnäytetyöoppaita ja esimerkiksi Opinnäytetyön laadun tekijät ammattikorkeakoulussa -suositusta (2006). Ammattikorkeakoulussa hämmästyttää sen haluttomuus (ehkä tosiaan pikemminkin haluttomuus kuin kyvyttömyys) tuoda esiin toimintansa perustana olevia käsityksiä tiedosta ja niihin liittyviä arvoja. Instituutio näyttää julkisesti pikemminkin yrityskasvojaan kuin kasvattajan ilmeitään. Höttöinen markkinointipuhe on syrjäyttänyt valistuksellisuuden, johon saattaisi livahtaa imagolle mukamas haitallista kriittisyyttä. Opinnäytetöiden analyysiin käyttämiäni käsitevälineitä on mahdolllista soveltaa myös ammattikorkeakoulun toiminnan tiedollisten perusteiden tutkimiseen.

Kirjallisuutta

• Dey, Ian 1993. Qualitative Data Analysis: A User-Friendly Guide For Social Scientists. London & New York: Routledge.
• Krogerus, Mikael & Tschäppeler, Roman 2012. The decision book: fifty models for strategic thinking. London, Profile Books. (Suomeksi nimellä Pieni suuri päätösten kirja : 50 toimivinta ratkaisumallia)
• Kämäräinen Juha & Saarti Jarmo (2014) Library professionals' and partners' implicit principle of non-interference and writing-related interventions. QQML e-journal (4): 899-908. http://www.qqml.net/papers/December_2014_Issue/3411QQML_Journal_2014_KamarainenandSaarti_Dec_899-908.pdf
• Opinnäytetyön laadun tekijät ammattikorkeakoulussa: suosituksia opinnäytetyötä ohjaaville. (2006) [Oulu, Helsinki], [Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Opetusministeriö].

Tämä teos on julkaistu Creative Commons Attribution-ShareAlike 2.0 Generic License -lisenssillä.