Monen koulutusalan ihmisen vääjäämättömiin kevättapahtumiin kuuluu Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa -konferenssi Aulangolla. Niinpä itsekin kirjoitan tätä merkintää Hämeenlinnassa.

"ITK" on suurin suomalainen koulutusteknologiatapahtuma. Se järjestetään tänä vuonna 20:nnen kerran. Tänä vuonna otsikkona on Me tahdomme! - huominen on täällä tänään . Tämänkertaista tapahtumaa mainostettiin ennakkoon 20-vuotisjuhlakonferenssina, kunnes joku laski, että kyseessä on vasta 19:s tapahtumavuosi, vaikka 20:s tapahtuma. Niinpä ITK sai rinnakkaismoton: Pää pystyssä kohti uusia nöyryytyksiä.

Konferenssin järjestäjien joukossa on aika velikultia Jarmo Vitelistä Aarre Heinoon ja Heikki Mäenpäähän sekä taustajoukoissa lisää. Niinpä olemme saaneet konferenssien avauksissa nauttia kosolti "vallatonta ja vakavaa". Aiemmilta vuosilta on jäänyt mieleen mustavalkoinen lyhytelokuva Aleksis Kiven Seitsemästä veljeksestä. Filmi ehti pyöriä hetken, ennen kuin selvisi, miksi veljekset ja lukkari näyttivät jotenkin tutuilta... Tänä vuonna tarjosi musiikillisen avauksen järjestäjien orkesteri, jonka jäsenistä ainakin Heikki osaa myös soittaa - sen lisäksi että oli säveltänyt tapahtumalle tunnuslaulun.

Avajaisten pääesiintyjät olivat professori Leo Højsholt-Poulsen (UNI•C The Danish IT Centre for Education and Research ) sekä Veikka Gustafsson.

Højsholt-Poulsen esitteli ja vertaili julkisia oppimateriaalipankkeja sekä pohti niiden roolia Googlen ja Web 2.0:n merkkaamassa netissä. Opettajien koulutus IT:n opetukselliseen käyttöön on päättymätön tarina, Højsholt-Poulsen korosti: "The world's best learning resource is no good if nobody uses it." Tässä on ehkä opittavaa vaikkapa informaatiolukutaidon edistäjille.

Veikka Gustafsson esitteli eloisasti ja harkiten valittujen kuvien taustoittamana mielenkiintoisia näkökulmia vuorikiipeilystä sortumatta kuitenkaan osoittelemaan analogioita. Ne saimme löytää itse. Yhteistyö ja luottamus nousivat esiin voimakkaina teemoina. Oman köysistön (se kiipeäjäporukka) lisäksi hyvin tärkeä on vaikkapa retkikunnan kokki, joka osaltaan takaa kiipeilijöille voimien palautumisen perusleirissä niiden jaksojen välillä kun nousureittiä rakennetaan ja akklimatisoidutaan. 

Uutta hanketta pohjustavalle puhuttelevaa olivat esimerkiksi seuraavat näkökohdat Veikan esityksessä:

  • Mikä on ensimmäinen askel, joka on otettava päämäärää kohti?
  • Yhtä tärkeää kuin panostus nousuun on myös paluumatkan varmistaminen. Vaara vaanii usein paluumatkalla, kun valoisa aika käy vähiin.
  • Kaikkein eniten tarvitaan yhteistyötä. Oikean porukan kasaaminen on avaintekijä. 
  • Yleisinhimillinen ja itselleni kolahtanut, voimia antava peruskysymys oli: Mikä minua estää?

Itse mietin, että hankkeen suunnittelussa on metaforisesti ajatellen kyse eräänlaisesta akklimatisaatiosta , uudenlaiseen ilmastoon tottumisesta. Se ottaa aikansa. Itse totuttelen parhaillaan ajatukseen, että ensi elokuussa alkavat opettajaopinnot Tampereen ammatillisessa opettajakorkeakoulussa . Ne ovat toisenlaista ilmastoa kuin Laurean kirjasto tai freelance-kouluttajan tehtävät.

Tuskinpa pärjään ilman lisähappea. Eräs tilaisuus, jossa sitä tankkaan, on vuotuinen ITK. On upeaa nähdä uusia esimerkkejä koulutuksellisista innovaatioista ja innostuneita ihmisiä. Monessa sovelluksessa on kirjaston tai vähintään kirjastollisen ajattelutavan mentävä aukko. Tapahtumassa vaan näkee valitettavan vähän kirjastolaisia. Eräs kollegakin sanoi tulevansa paikalle vasta, kun tarjolla on jotain uutta. Ehkä kannattaisi tulla oman ennakkoluulon antamaa lupaa aiemminkin. Sitä vastoin ilahduin, kun keskiviikon työpajapäivässä oli "tutkimuksellisten" vakiotuttujen ohella joukko tuttuja opettajia eri ammattikorkeakouluista, Laurea mukaan lukien.

Valitettavasti en saa tähän nyt kuvia. Minua vaivaa interface problem kun en ole kotikoneella. Kuvien laitto jää ensi viikkoon ja omaksi merkinnäkseen. Tällaisia nämä rajapintaongelmat. 

Creative Commons License
Tämä teos jonka tekijä on Juha Kämäräinen on lisensoitu Creative Commons Nimeä- Tarttuva 1.0 Suomi lisenssillä .