Stepen Depolo: Stand Out from The Crowd Unique Golf Tee Gam

Unique
tekijä: Stepen Depolo
lähde: Flickr
lisenssi: Creative Commons Attribution 2.0 Generic

AMK-opinnäytetyön tiedonmuodostusta pohtiessani olen tullut eräänlaiseen kohtaamispisteeseen yksilön ja instituution tai erityisen ja yleisen välissä. Esimerkiksi Pirjo Lambert puhuu väitöskirjassaan rajasysteemeistä. Tuo käsite näyttäisi tässä vaiheessa kuvaavan minulle välinettä, jonka avulla hahmottaa opinnäytetyön erityisten ja yleisten piirteiden kohtaamista tiedonmuodostuksen prosessissa.

Rajasysteemien avulla on mahdollista kuvata esimerkiksi viranomaisten ja asiakkaiden verkostojen välistä yhteistyötä. Kun "viranomainen" korvataan termillä ammattikorkeakoulu, lähestytään "systeemimaailman ja elämismaailman" (Erik Arnkil Pirjo Lambertin mukaan) kohtaamista, jollainen vallitsee opinnäytetyötäkin tehtäessä.

Olen kuullut sellaisiakin mielipiteitä, että opinnäytetyö olisi opettajan ja opiskelijan välinen jokseenkin yksityinen ja yksinäinen juttu, johon ei sisältyisi juurikaan muita merkityksellisiä toimijoita, ehkä työelämäkumppani sentään. Opiskelijat eivät esimerkiksi puhuisi keskenään oppareistaan. En "osta" tätä näkemystä, niin suuressa ristiriidassa se on yhteiskunnassa vellovan yhteisöllisyyspuheen, etten sanoisi -hybriksen, kanssa. Jos jokaisen suupalan maku jaetaan Facebookissa, jätettäisiinkö opinnäytteen kaltainen virtahepo jakamatta? En usko.

Kun ajatellaan opinnäytetyön tekemistä kertomuksena, sen juonesta löytyy semioottikko A. J. Greimasin mukaan vakiojoukko aktantteja, eräänlaisia rooleja tai toisella tavalla ajatellen tietynlaiseen tavoitteeseen suuntautuvia toimintajärjestelmiä. Näitä on ensinnäkin tekijä eli subjekti, tässä tapauksessa ilman kummempia mutkia opiskelija tai opiskelijat tietyn opinnäytteen kimpussa. Tavoitteena on saavuttaa objekti, valmis ja hyväksytty opinnäytetyö. Tästä eteenpäin analyysi ei ole aivan yhtä suoraviivaista. Mallista löytyvät vielä lähettäjä ja vastaanottaja sekä auttaja ja vastustaja.

Kuka ihme voisi olla opinnäytetyöprosessin alullepanija, lähettäjä? Onneksi ei vaadita yhden tietyn toimijan nimeämistä tähän rooliin. Silti lähettäjän roolin pohtiminen auttaa kartoittamaan opinnäytetyön mielekkyyteen liittyviä tekijöitä. Muiden aktanttien jäsentämisen myötä myös kohteesta paljastuu ennen havaitsemattomia ominaisuuksia. 

Vastustaja-aktantti on mielenkiintoinen, sekä hankala että tavattoman antoisa: Opettajan pedagogisesti laadukkaassa toiminnassa selvästi yhdistyy sekä auttaja että vastustaja. Jos opettaja ei tarjoaisi yhtään vastusta so. kritiikkiä, päätyisi, anteeksi vaan, Theseukseen ja muille foorumeille aikamoisia määriä fuulaa. Toisaalta, kuten esimerkiksi Juha T. Hakala ammattikorkeille suunnatussa opinnäytetyöoppaassaan huomauttaa, opettajan tehtävänä on osaltaan raivata esteitä opiskelijan ja valmiin työn välistä vaikkapa sovittamalla yhteen työelämäkumppanin ja ammattikorkeakoulun intressejä.

Jätän tällä kertaa muiden aktanttien tarkastelun hautumaan, siihen on aihetta myöhemmin ja palaan rajasysteemin käsitteeseen yleisen ja yksittäisen näkökulmasta.

Kun ammattikorkeakoulusta voi valmistua satoja opinnäytteitä vuodessa, tarvitaan luonnollisesti rautainen rutiini, jotta ne ohjataan ja arvioidaan tasapuolisesti ja ripeästi. Niin koulutus- kuin terveydenhuoltojärjestelmäkin saavat yhteiskunnassa runsaasti kritiikkiä yksittäisen asiakkaan unohtamisesta, pelkistämisestä tieto-objektiksi. Moniammatillisuudesta on tullut kirosana tilanteisiin, joissa apua tarvitseva asiakas joutuu usean omista näkökulmistaan häntä pommittavan ammattilaisen ristituleen. Toisaalta aiheesta valitetaan sitä, että asiantuntijat, vaikkapa vakuutusyhtiön lääkärit, "kohtaavat" asiakkaansa vain asiakirjojen ja tietojärjestelmien välityksellä.

Opinnäytetyön tiedonmuodostukseen keskittyessäni minua kiinnostaa miten opinnäytetyön tekijää ohjataan, kun hän rakentaa sisältöä, sitä tietoperustaa ja argumentaatiota, joka osoittaa hänen tuntevan alansa ajattelua, käsitteitä ja tiedonhankintamenetelmiä. Sitä tulen jatkossa näissä merkinnöissäkin käsittelemään,

 Creative Commons License 
Tämä teos jonka tekijä on Juha Kämäräinen on lisensoitu Creative Commons Nimeä- Tarttuva 1.0 Suomi lisenssillä.