Jukka Salli kirjoittaa Helsingin Sanomien Vieraskynässä tänään (18.5.) innovaatioista ja johtamisesta: Hyvä johtaja sallii myös idealismin. Innovaatioiden erään määritelmän mukaisesti Salli sijoittaa ne pelkästään yrityksiin: "Innovaatiota aitona kokonaisena prosessina ei kuitenkaan voi erottaa kasvuympäristöstään eli yrityksestä: siitä seuraisi sama kuin kalan nostamisesta kuivalle maalle."

Oppilaitosten on (oppilaitosroolissaan) tuon määritelmän mukaan joko jäätävä suosiolla syrjään innovaatiotoiminnasta (koska sitä ei Sallin mukaan voi opettaakaan, paitsi innovaatioketjun osien taikka aineettoman pääoman johtamisen osalta) tai määriteltävä innovaatio uudestaan, luotava siitä varsieväkala, joka aikanaan pystyy selviämään kuivalla maallakin.

1242640549_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Varsieväisiin kuuluva australiankeuhkokala. Kuvalähde: Wikimedia Commons, kuvan tekijä Tannin, lisenssi GNU.

Kasvatustieteessä tuota Sallin esiin nostamaa pulmaa nimitetään representaatio-ongelmaksi: kun toimintaa ei voi tehdä aidosti oppimisympäristössä, miten sitä teeskennellään pedagogisesti uskottavasti?

Representaatio-ongelma on alinomaa läsnä myös tiedonhankinnan ja -hallinnan opetuksessa. Meitä pyydettiin aikuiskasvatuksen opinnoissa analysoimaan sellaista opetustilannetta, jossa olemme epäonnistuneet. Itse valitsin tapauksen, jossa ongelma on luonteeltaan tavallaan representaatio-ongelma, toisen tulkinnan mukaan kyseessä on ns. "tyhjän pään ongelma".

Kyseisessä tapauksessa näin aloittavien opiskelijoiden tiedonhankinnan opetuksen ongelmana sen, että heiltä puuttuvat vielä oman alansa käsitteet ja tarjosin avuksi käsitelistaa, josta oli tarkoitus Wikipedian avulla luoda mielekkäiden hakuaiheiden muotoilussa tarvittava esiymmärrys.

Tarkoitus oli siis silloittaa aloittavan opiskelijan olemattoman käsitteistön ja ammattilaisille tarkoitettujen tietokantojen välinen kuilu. Homma meni puihin siksi, että järjestely oli kokonaisuudessaan liian monimutkainen. Minä epäonnistuin. Olisi hauska tietää, miten kokenut, IL-arvot sisäistänyt substanssiosaaja-tiedonhankinnan opettaja ratkaisee tämän ongelman.

Palatkaamme Sallin artikkelin antiin amk-kirjastoille. Innovaatioiden kehitysketju on hänen mukaansa seuraava: idea - tuotekehitys - tuote - liiketoimintamalli - tuotemerkki.  Pääsemme helposti sille tasolle, että nämä ketjun lenkit ovat erillisinä tiedonhaun kohteina olemassa. Se on siis puhetta asiasta, ei asiaa. Mutta entäpä siitä eteenpäin?

Minä en ole koskaan pitänyt termistä substanssiosaaja. Minusta se on pekkamainen tekosyy - muistattehan sen minä-ainakaan-en -hahmon T.H. Körnerin runossa Maailman tekijä - luistella sievästi syrjään silloin kun asiat alkavat mennä YSA-termejä mutkikkaammiksi. 

Ei uskalleta heittäytyä aitoihin tiedontarpeisiin mukaan. Väitetään hätäpäissään, että asiakkaat ovat tiedonhakijoinakin ihan suvereeneja, ovathan he substanssiosaajia. Nämä osa-alueet kyllä kytkeytyvät, mutta eivät liu'u yhteen.

Aihepiirien tuntemuksen ongelma on sinänsä ihan aito ja oikea, mutta kohtaamiskulma väärä. Pitää uskaltaa käydä "päin tuuleen" ja nojata lujasti asiakkaan ongelmaosaamiseen samalla tavoin kuin luottavainen asiakas nojaa informaatikon informaatiotaitoihin. Synergia syntyy täydentävistä osaamisista, systeemisestä toimintamallista.

Käytännön ratkaisuja voisivat olla välineet, joilla luotaisiin ja esitettäisiin aihealueiden rakenteita siten, että niitä voisivat jakaa sekä asiantuntijat, opiskelijat että kirjastolaiset. Mutta kuka näyttää sellaisten kehittämisessä tai näkemisessä tietä? Kirjastot, tietoympäristöt? Olisiko YSO:sta yhtenä välineenä mihinkään? Tässä on selvästi varsieväkalan mentävä ekologinen lokero. Olen aiemminkin todennut, että kirjastoissa piilee aika annokset aihepiirien kuvaamisen ja mallintamisen osaamista, mutta se vain ei tule esille, vaan kanavoidaan luettelointitaituruuteen ja asiakkailta piilotettuun hankintaprosessiin.

Jukka Salli päättää artikkelinsa: "Liian usein johdetaan vain rutiineita: tuotantoa, myyntiä, taloutta ja välttämätöntä henkilöstöhallintoa. Tällöin johtamisen mahdollisuuksista on käytetty vain neljännes." Kuka johtaisi informaatikkoa tukemaan innovaatioiden syntyä?

Creative Commons License
Tämä teos jonka tekijä on Juha Kämäräinen on lisensoitu Creative Commons Nimeä- Tarttuva 1.0 Suomi lisenssillä.