Olemme valmistelemassa metodiopetusta ammattikorkeakouluun, joka tarjoaa opiskelijoilleen mikroluokissa miellekarttojen tekoon Freemind-ohjelman. Onneksi ollaan näin pitkällä, että mindmap-työkalu on tarjolla erikseen tilaamatta ja tilausta perustelematta. Miellekarttojen pedagogiselta käytöltä tiedonhankinnan ja -hallinnan yhteydessä putoaa pohja pois, jos väline tuottaa karttojen tekoon enemmän tuskaa kuin hyötyä tai jos sen hankkimisessa on suhteeton vaiva.

 

Kuva: Freemind-ohjelman logo. Lähde: http://freemind.sourceforge.net/wiki/images/b/b4/Fm_web_logo.jpg (sitaattioikeus)

Opetuksessa yhdistämme kolmen kouluttajan voimin eri tieto- ja tiedekäsityksiä sekä hankkeen tai opinnäytetyön tiedonhallintaa YAMK-tutkintoon sopivasti. Tarkoituksemme on tuoda myös näkyviin tiedonmuodostusprosessin eri vaiheita tukevia tiedon rakenteita. Tähän nähden oli mieluinen yllätys löytää Freemindista attribuuttien hallinta -ominaisuus.

Kuhunkin miellekartan solmuun (node) on mahdollista liittää attribuutteja, jotka nimillään ja arvoillaan kuvaavat solmun esittämää kohdetta tiiviimmin kuin siihen kaarilla (edge) liitetyt toiset solmut. Myös tekstikenttä-ominaisuus löytyy käyttämästäni ohjelman versiosta 0.9.

Miellekartta saa attribuuteilla ja tekstikentillä ikään kuin paikallista syvyyttä - jos ajatellaan, että laajuutta tulee uusista solmuista sekä ulkoisista www-linkeistä. Kaiken kaikkiaan aletaan päästä siihen, että ohjelma on tiedonhallinta-apparaatti, eikä enää tarkoitettu "karttojen piirtelyyn". Mindjet oivalsi tämän ennen muita, mutta Mindmanagerin hinta oli monelle kokeilujen esteenä.

Tiedonhaussa attribuutit voivat olla asiasanoja, tiedon rakentelussa taas tarkasteltavien kohteiden ominaisuuksia. Kirjoittamisessa tekstikenttien merkitys nousee attribuuttien ohi. Kun sama väline on käytössä läpi prosessin, tämä yhteys prosessin puolien välillä ei katkea. (Sekä asiasanat että kohteiden attribuutit ovat olemukseltaan semanttisia piirteitä tai fasetteja - tämä on sitä kirjastotaidollisen ja substanssiosaamisen kohtaamista...)

Ohjelma mahdollistaa siis jo teknisesti tiedonhankinnan ja kirjoittamisen rinnakkaisuuden välineiden puolesta, jos sosiaaliset ja kognitiiviset prosessit siihen yltävät.

Esimerkki kirjoittamisen ja tiedonhankinnan prosessien rinnakkaisuudesta Freemindilla toteutettuna. Vasemmalla on kehkeytymässä Wikipedian artikkelin - tässä aiheena Freemind-ohjelma itse - totunnainen muoto, oikealle kerätään sisällöllisiä elementtejä. Prosessin kuluessa oikean puolen elementeistä muovautuu otsikoita ja tekstiä vasemmalle Wikipedian artikkelin formaattiin.

En yleensä hevin myönnä itsessäni sitä efektiä, että tuntumiltaan lähekkäiset ohjelmat häiritsisivät toisiaan eli rutiinit sekoittuisivat. Jokapäiväisessä käytössäni oleva Mindmanager ja Freemind tekevät hiirityöskentelyssä tätä hieman. 

Jännää on, että Freemind näyttää myös ohjelmana olevan "tietoinen" Mindmanagerin läsnäolosta ja saattaa joskus tyrkätä jälkimmäisen käyntiin käyttäjän sitä tarkoittamatta. Jotain yhteisiä systeemitoimintoja ja niiden kutsuja käytössä kaiketi. Tämä ei hyvää kokonaisuutta pilaa.

Tämä teos jonka tekijä on Juha Kämäräinen on lisensoitu Creative Commons Nimeä- Tarttuva 1.0 Suomi lisenssillä.