Tieteiden talolla Helsingissä järjestettiin 29.11. Suomen tieteellisen kirjastoseuran seminaari Miksi opetamme? IL-opetuksen vaikuttavuutta arvioimassa. Seminaarin ohjelmassa oli seuraavaa:

  • Kimmo Tuominen: seminaarin avaus
  • Vesa Huotari: Pitääkö kirjastoväen osoittaa tiedonhankintakoulutuksen merkitys? 
  • Jani Ursin: Miten opiskelijoiden geneerisiä taitoja voidaan kansainvälisesti arvioida?
  • Antti Virrankoski: Miltä IL-opetuksen vaikuttavuus näyttää?
  • Perttu Rasi: Voiko yleisen kirjaston järjestämän TVT-koulutuksen vaikuttavuutta mitata?
  • Kaija Kivikoski & Leena Järveläinen: Informaatio(luku)taitosuositukset
  • Jarmo Saarti: seminaarin loppupuheenvuoro

Keskityn tässä merkinnässä tarkastelemaan poliisiammattikorkeakoulun erikoistutkija Vesa Huotarin esitystä Pitääkö kirjastoväen osoittaa tiedonhankintakoulutuksen merkitys? Esitystä ei ole mahdollista uskottavasti referoida, sillä sen merkitys oli nimenomaan kuulijoiden mielessä tapahtuvissa liikahduksissa, ei faktuaalisessa tai narratiivisessa sisällössä, jotka ovat näiden liikahdusten välineitä. Tältä kannalta esitys oli erinomaista pedagogiikkaa. 

Huotari itse totesi sitä kysyessäni, että esityksestä tuskin tulee kirjallista muunnelmaa. En pyri esityksen sisällölliseen erittelyyn, joka ei tekisi sille oikeutta, vaan valitsen tässä omien tuntemusteni subjektiivisen reflektoinnin näkökulman.

1354438563_img-6d253b9a3973f460b525bb9cb
Paloesimies Richard Dodge (1915-1955). Lähde: http://www.dodgefamily.org/ käyttöoikeuden peruste: PD50.

Huotarin esityksen ytimessä oli kuvaus Montanan Mann Gulchissa elokuussa 1949 syttyneen metsäpalon sammutusyrityksestä, jossa 13 savuhyppääjää eli laskuvarjolla palopaikalle hypännyttä palomiestä kuoli jäätyään tulirintamien väiin. Paloesimies Richard Dodge pelasti itsensä ja kahden muun miehen hengen sytyttämällä pakotulen (escape fire), kuten sitä myöhemmin alettiin kutsua. Dodge ja hänen hengissä selvinneet miehensä pelastautuivat pakotulen polttamalle alueelle, jonka yli metsäpalo ei edennyt täydellä voimallaan.

Dodge keksi menetelmän paikalla ja alkoi käyttää sitä saman tien. Dodgen sytyttäessä pakotulensa palorintama oli alle sadan metrin päässä miehistä. Suurin osa Dodgen miehistä ei ilmeisesti ymmärtänyt miksi esimies tarttui tulitikkuihin. Jo aikaisemmin he olivat ihmetelleet käskyä pudottaa varusteet juoksun keventämiseksi. Huotari tulkitsi varusteista luopumisen merkinneen nuorten palomiesten identiteetin romahtamista - varusteiden myötä he menettivät ammattilaisuutensa ja ne selviytymisen välineet, joihin olivat tottuneet luottamaan.

Minä olen sitä mieltä, että kirjasto- ja informaatioalan tulevaisuuden turvaava menetelmä on tutkimukseen ja muuhun kulttuurin tuottamiseen osallistuminen sekä omaa osaamista välittömästi yhteisön hyväksi käyttämällä että sitä jakamalla. Tavoitetta haittaavien varusteiden ja asenteellisten varustusten, kuten tiedon muokkaamista rajoittavan puuttumattomuusperiaatteen,  hylkäämis- ja uusien asemien ottopäätöksiä ei ole onneksi tehtävä sekunneissa. Onnistuisiko se laskettavien kuukausien mittakaavassa? Vuosia, puhumattakaan -kymmeniä tai sukupolvia ei aikaa uusien näkökulmien löytämiseen ole.

Oma tavoitteeni on väitöskirjan käsikirjoituksen jättäminen tarkastettavaksi 36:ssa kuukaudessa, alkaen tammikuusta 2013. Aiheena on ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden tiedonmuodostus, siihen liittyvät toimijuudet ja prosessit. Aikataulusta saa muistuttaa. Myös muunlainen tuki pyrkimykselle on tervetullutta.

Lähteet
Maclean, Norman: Young Men and Fire. University Of Chicago Press 1992

Rothermel, Richard C.: Mann Gulch Fire: A Race That Couldn’t Be Won United States Department of Agriculture,
Forest Service Intermountain Research Station. General Technical Report INT-299, May 1993 http://www.fireleadership.gov/toolbox/staffride/downloads/lsr14/Race_That_Couldnt_Be_Won.pdf
 

Creative Commons License 
Tämä teos jonka tekijä on Juha Kämäräinen on lisensoitu Creative Commons Nimeä- Tarttuva 1.0 Suomi lisenssillä.