Oheisessa taulukossa luettelen ammattikorkeakoulujen opinnäytetöissä käytettyjä tiedonlähteiden tyyppejä. Taulukko perustuu Theseus-tietokantaan vuonna 2010 tallennetuista, Wikipediaan viittaavista opinnäytetöistä poimimani otoksen lähdeluetteloiden analyysiin. Otoksessa oli mukana 92 opinnäytetyötä. Esittelen käytetyt lähteiden tyypit, mutta en niiden suhteellisia osuuksia, koska käytetty otos ei anna mahdollisuuksia määrällisiin päätelmiin laajemmasta kokonaisuudesta.

Lähteen tyyppikommentteja
blogi WWW-sivusto, jonka sisältönä on tiettyä aihepiiriä käsitteleviä asiantuntija- tai mielipidekirjoituksia. Blogikirjoitukset voivat olla henkilön nimellä tai nimimerkillä tai edustaa julkaisijatahon kannanilmauksia ilman henkilötekijää.
kirja Kirja voi olla painetussa tai sähköisessä muodossa. Kirjaksi luokitteleminen edellyttää ISBN-numeroa.
toimitettu kirja Merkintä kohdistuu artikkeliin tai muuhun osaan toimitetussa kirjassa.
tutkimusprosessiin tai -menetelmiin liittyvä kirja Menetelmäkirjojen erittelyllä tavoittelin aineiston mahdollista ryvästymistä menetelmällisesti.
Google Books Viittaus (linkki) Googlen digitoimaan kirjaan Google Books -järjestelmän kautta. Tärkeä Google Booksin ominaisuus on, että kirjasta voi kerrallaan lukea vain joitakin sivuja.
väitöskirja Akateeminen väitöskirja painetussa tai sähköisessä muodossa.
opinnäyte Yliopistollinen alempi opinnäyte, esimerkiksi pro gradu tai diplomityö.
amk-opinnäyte Ammattikorkeakoulun opinnäytetyön kirjallinen osa riippumatta tallennusmuodosta.
standardi tai muu spesifikaatio Julkaistu standardi painetussa tai sähköisessä muodossa, myös muu tekninen spesifikaatio, kuten RFC-dokumentti.
piirros Esiintyy yleensä lähdeluettelon ulkopuolisessa, sitä täydentävässä materiaaliluettelossa.
animaatio Esiintyy yleensä lähdeluettelon ulkopuolisessa, sitä täydentävässä materiaaliluettelossa.
sähköpostiviesti Yleensä nimetyn informantin lähettämä sähköpostiviesti.
haastattelu Nimetyn tai anonyymin informantin haastattelu (myös puhelinhaastattelu). Haastattelun, tiedonannon ja kyselyn raja voi olla häilyvä.
henkilökohtainen tiedonanto Informantin suullinen tai kirjallinen tiedonanto. Haastattelun, tiedonannon ja kyselyn raja voi olla häilyvä.
intranet Organisaation sisäinen tietoverkko, jonka sisältöjen näkeminen edellyttää käyttäjän tunnistamista tai käyttöä tietyistä osoitteista.
extranet Tunnuksellinen tietoverkko, joka ei rajoitu tiettyyn organisaatioon. Sisältöjen näkeminen edellyttää käyttäjän tunnistamista.
aikakauslehti Tieteellinen, ammatillinen tai yleisaikakauslehti, jonka sisältö jäsentyy artikkeleiksi, numeroiksi ja volyymeiksi. Muoto voi olla sähköinen tai painettu.
sanomalehti Muoto voi olla sähköinen tai painettu.
lakiteksti Viittaus lakiin, asetukseen tai muuhun vastaavaan oikeuslähteeseen.
oppimateriaali Oppimateriaali, jonka kohderyhmää ei voida selkeästi määritellä.
ammattikorkeakoulun oppimateriaali Oppimateriaali, josta käy ilmi, että se on tarkoitettu käytettäväksi ammattikorkeakouluissa tai muuten niiden yhteydessä.
yliopiston tai muun tiedekorkeakoulun oppimateriaali Oppimateriaali, josta käy ilmi, että se on tarkoitettu käytettäväksi yliopistoissa tai tiedekorkeakouluissa tai muuten niiden yhteydessä.
lukion oppimateriaali Oppimateriaali, josta käy ilmi, että se on tarkoitettu käytettäväksi lukio-opetuksessa.
raportti Kirjoittajan, julkaisijan tai opinnäytetyön tekijän raportiksi (esim. report) nimeämä tuotos.
diaesitys Powerpointilla tai vastaava ohjelmalla tehty esitys (engl. slideshow). Perinteisiin diakuviin liittyviä viittauksia en kohdannut.
julkaisematon materiaali Opinnäytetyön tekijän julkaisemattomaksi kuvaama materiaali.
tietojärjestelmä Opinnäytetyöprosessin aikana hyödynnetty ohjelmisto tai tietokanta, esimerkiksi SAP.
WWW-sivu WWW-järjestelmän kautta osoitettava sähköinen resurssi, joka ei kuulu mihinkään muuhun tämän luokituksen luokkaan.
video Videolla tarkoitetaan esimerkiksi tv-ohjelmaa tai muuta liikkuvan kuvan tallennetta. Ks. myös verkkovideo.
verkkovideo Internetin kautta esimerkiksi Youtube-järjestelmän kautta käyttöön saatava tallenne. Ks. myös video.
wiki Käyttäjäyhteisön muokattavissa oleva sivusto, jonka tyypillinen rakenneyksikkö on esimerkiksi sivu tai artikkeli.
wiki-kirja Wikissä kirjoitettu ja myöhemmin yhdeksi tiedostoksi tulostettu materiaali, jota ei enää muokata. Ks. myös wiki.
wikipedia Käyttäjäyhteisön muokattavissa olevan Wikipedia-verkkotietosanakirjan erikieliset versiot. Wikipedioita ovat vain Wikimedia Foundationin sellaisiksi hyväksymät julkaisut.
wikipedian kloonisivusto Wikipedian kloonisivustot sisältävät eriaikaisia kopioita erikielisten wikipedioiden sisällöistä. Aineiston muokkausmahdollisuutta ja wikeihin liittyvää käyttäjäyhteisöä ei yleensä ole.
muu Edellämainittuihin luokkiin sopimaton lähde, josta kuitenkin saadaan riittävästi luokittelulle relevantteja tietoja, vrt. tuntematon.
tuntematon Tuntemattomaksi luokitellaan tässä lähde, jonka tyyppiä ei voida määritellä, esimerkiksi tiedot lähteestä ovat vaillinaiset eikä lähteeseen löydetä pääsyä tai muita keinoja niiden todentamiseksi. Ks. myös muu.

 Creative Commons License 
Tämä teos jonka tekijä on Juha Kämäräinen on lisensoitu Creative Commons Nimeä- Tarttuva 1.0 Suomi lisenssillä.