Aloitan muutaman merkinnän sarjan avoimesta verkkotietosanakirjasta, Wikipediasta. Tarkastelen suomenkielistä Wikipediaa erityisesti tiedontuottamisen näkökulmasta. Olen ollut aktiivinen Wikipedian muokkaaja jo useamman vuoden. Näkökulmani ei siis ole esim. "oppineen ulkopuolisen" suorittamaa arviointia, niin arvokasta kuin sellainen onkin sekä hankkeen kehittymisen että sen tulkinnan ja erilaisiin yhteyksiin sijoittamisen kannalta.

1966824.jpg

Suomenkielisen Wikipedian logo. Käyttöoikeus: sitaattioikeus. (Ks. Kemppinen: Oikeudet upoksissa)

Wikipedian filosofian eräs osa ilmaistaan sanonnalla "so fix it", siispä korjaa se. Tällä tarkoitetaan, että sen sijaan, että käyttää aikaa puutteista motkottamiseen voi käyttää saman ajan ja oman osaamisensa tunnistamiensa puutteiden korjaamiseen. Suomenkielisen Wikipedian ohjesivulla Muokkaa sivuja rohkeasti asia ilmaistaan sanomalla: Jos näet parannettavaa, niin älä epäröi. Korjaa se.

Näissä merkinnöissä kuvaan omakohtaisesti sitä, millaista on tuottaa ja muokata artikkeleita. Valaisen artikkelin syntyprosessia autenttisella esimerkillä, jota kehittelen Wikipediassa ja dokumentoin tässä blogissa. Jotta "koe ei menisi pilalle", en tässä vaiheessa kerro, mikä artikkelin täsmällinen aihe tai nimi on. Se, mitä aloituksen jälkeen tapahtuu, on ennakoimatonta.

Myöhemmin pohdin hieman myös Wikipedian käyttöä ja roolia tiedonhankinnan ja -tuottamisen opetuksessa. Jo tässä vaiheessa voin mainita, että liputan vahvasti artikkelien muokkaamista esimerkiksi ammattikorkeakouluissa relevanttina oppimisen, tiedontuottamisen ja -arvioinnin muotona.

Esimerkkiartikkelin kehittelyprosessi alkaa tässä tapauksessa ja minun tyylilläni seuraavasti:

1. Olen ennalta pohtinut artikkelin tarpeellisuutta ja tarkistanut sen, ettei artikkelia ole jo olemassa. Tässä tapauksessa artikkelin nimi on hyvin täsmällinen erään instituution nimi ja siitä on olemassa suomen- ja ruotsinkieliset versiot. Kumpaakaan näistä ei ole suomenkielisessä Wikipediassa artikkelin nimenä.

2. Toinen näkökulma artikkelin tarpeellisuuteen, hyödyllinen, joskaan ei välttämätön, on tarkistaa, viitataanko tulevan artikkelin kohteeseen Wikipediassa. Tarkistan siis, onko tulevalle artikkelille jo potentiaalisia linkkejä olemassa. Mahdollisesti näitä linkkejä on jo rakennettukin, jolloin ne näkyvät Wikipedian käyttöliittymässä punaisina, osoittaen että linkki on, mutta sen kohdetta ei. Viittauksia tulevaan esimerkkiartikkeliin näyttää löytyvän tänään kymmenkunta.

3. Artikkelin laatiminen ja muokkaus on Wikipediassa kollektiivista. Hirveän huolissaan ei siis tarvitse olla siitä, kuinka kompetentti itse on artikkelin kokonaisuuden suhteen. Aina löytyy täydentäjiä ja korjaajia. Itselläni on jonkinlainen kokemus kyseisestä instituutiosta. Edelleen minulla on aiheesta kirjallinen avainlähde, jonka levikki ei ole kovin laaja. Tällä tarkoitan sitä, että ei ole kovin monia suomenkielisiä wikipediaaneja, joilla olisi ko. lähde  helposti saatavilla. Minulla on siten tietynlainen velvollisuuskin käyttää sitä ja käydä työhön. Perusta artikkelin aloittamiselle on siis hyvinkin olemassa.

4. Esimerkkiartikkelin rakenteelle on olemassa kelpo malleja muita samantyyppisiä instituutioita käsittelevistä artikkeleista. Wikipedian muokkausohjeet antavat yleiset suuntaviivat. Varmaankin useimmat wikipediaanit aloittavat pienemmillä muokkauksilla, joten käsitys artikkelin perusrakenteesta kasvaa vähitellen. Toisinaan näkee kyllä sellaisiakin aloituksia, että artikkelin rakenne on sangen omaperäinen. Kollektiivinen prosessi taivuttelee sen aikaa myöten tarpeeksi lähelle yleistä muottia.

5. Artikkelin sisällön ja lähdepohjan hahmottelun lisäksi jo valmisteluvaiheessa voi katsoa, miten artikkeli kytkeytyy kokonaisuuteen. Tässä avainasemassa ovat luokat ja linkit. Linkeistä kirjoitan varmaan erikseen myöhemmin (aika laaja ja intohimojakin herättävä aihepiiri). Esimerkkiartikkelille löytyy helposti kaksi relevanttia luokkaa. Otan käyttöön nämä luokat ja linkitän artikkelin heti sen aloitettuani edellä mainitsemiini  kymmenkuntaan nykyiseen käyttökohteeseen.

Tämän pohjatyön jälkeen olen jo valmis ottamaan Mindmanagerin esiin ja aloittamaan artikkelin rakenteen suunnittelun ja faktojen kokoamisen. Tulos (sen alkumuoto) on nähtävissä lähipäivinä tai viimeistään ensi viikolla.

Aina lähtökohtia ei varmaan näin perusteellisesti yksittäisen Wikipedian artikkelin osalta pohdita, mutta tämähän onkin esimerkki. Toisaalta moni hyödyllinen artikkeliprosessi jää käynnistymättä tai viivästyy, koska potentiaaliset aloittajat kainostelevat tai odottavat aikaa parempaa. Paljon muuten puuttuu kirjasto- ja informaatiopalvelun alaan kuuluvia artikkeleita, joista asiakkaatkin hyötyisivät. Miksi alan opiskelijoita ei panna wiki-töihin osana opiskelua?

Creative Commons License
Tämä teos jonka tekijä on Juha Kämäräinen on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Tarttuva 1.0 Suomi lisenssillä.