Lähteiden näkökulmasta akateeminen opinnäyte voi olla hyvinkin tylsä, kaukana kuumasta. Perinteisesti, jos ala on humanistinen, lähteet ovat enimmäkseen monografioita, luonnontieteet ja tekniikka taas suosivat artikkeleita.

Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö sitä vastoin on lähteiltään aivan eri maata. Tutkailin tätä ilmiötä viime kesänä ja syksynä empiirisesti. Kansainvälisin termein tutkimusotetta voi kutsua vaikka nimellä citation checking (ks. esim. R. Leiding 2005: Using Citation Checking of Undergraduate Honors Thesis Bibliographies to Evaluate Library Collections).

1332227791_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Kuva:Roger McLassus Lähde: Wikimedia Commons
Lisenssi: Creative Commons Attribution-Share Alike 3.0 Unported

Akateemisessa bibliometriikassa ollaan usein kiinnostuneita niistä kuvioista, joita lähdeviittauksista muodostuu. Omakin lähtökohtani oli ajatus, josko ammattikorkeakoulun opinnäytetöiden lähteissäkin olisi havaittavissa kiertelyä klassikoiden ympärillä. Näin ei ole, vaan työt ovat sangen yksilöllisiä.

Kirjastolähtöinen ja käytännönläheinen citation checking on perinteisesti ollut kiinnostunut siitä, että käytetäänhän instituution omia kokoelmia ja jos ei, niin mikä mättää: lähdeanalyysia on käytetty kokoelmatyön välineenä.

Opinnäytetyöympäristön digitalisoituminen muutti tämän asetelman. Tuoreemmassa lähdetutkimuksessa on kiinnostuttu esimerkiksi siitä, miltä opinnäytteiden lähteistö näyttää informaatiolukutaidon tavoitteiden ja tiedonhankinnan opetuksen onnistumisen valossa. Kirjavaltahan se näyttää.

Erilaisia lähteiden tyyppejä - palaan niihin tarkemmin myöhemmin - löytyi omassa tutkimuksessani 47 kappaletta. Toki on todettava, että tässä, laajempaa tarkastelua pohjustavassa esitutkimuksessa tähtäsinkin nimenomaan tämän kirjavuuden löytämiseen, kuten taannoisessa artikkelissani mainitsin. Viittaukset Wikipediaan olivat odotukseni mukaisesti väylä muutenkin moninaisiin lähteisiin.

Herää tietysti kysymys, onko siinä jotain ongelmaa tai ihmettelemistä, että ammattikorkeakoulujen hyväksymissä opinnäytetöissä on lähteinä  kaikkea väitöskirjasta youtube-videoon ja Wikipedian kloonisivustoon. Kas siinähän sitä syntyy kaivattua eroa graduihin ja diplomitöihin.

Itse näen asetelmassa useiden eri tahojen oppimismahdollisuuden. En katso sitä behavioristisesti, kysyen kuinka opiskelijat saataisiin käyttämään kunnollisia lähteitä. Sen sijaan ajattelen, että on luotava toimintaohjelmia, joilla opinnäytetyöprosessiin liittyvät toimijat saadaan dialogiin ja oppimaan uutta toistensa tieto- ja lähdekäsityksistä. Näitä toimijoita ovat ainakin opinnäytetöiden tekijät ja heidän vertaisryhmänsä, ohjaavat opettajat, kielten ja viestinnän opettajat, opinnäytteiden caseja tarjovat työelämäkumppanit sekä kirjaston edustajat.

Uskon, että toimintatutkimuksellisista otteista, mahdollisesti kehittävän työntutkimuksen välineistöstä löytyy keinoja oppia enemmän siitä, mitä lähdeympäristön - tai jos haluatte, mediaympäristön tai tiedonhankintaympäristön - muuttuminen merkitsee tiedon hallinnalle ja käytölle ammattikorkeakoulussa.

 Creative Commons License 
Tämä teos jonka tekijä on Juha Kämäräinen on lisensoitu Creative Commons Nimeä- Tarttuva 1.0 Suomi lisenssillä.