Vaikka lämpötila hipoo kolmeakymmentä, pitäisi olla viileän kriittinen. Tavoitteeni on tiivistää Wikipedian käyttöön tiedonlähteenä kohdistuvan kritiikin pääpointit tekeillä olevan artikkelin yhdeksi osaksi. Blogi tarjoaa sopivasti tilaa pyöritellä näitä argumentteja ja kenties viritellä keskustelua.

Pointti 1: Wikipedian määrittelyn vaikeus

Klassisissa (aristoteelisissa) määritelmissä kohteen olemus määritellään esittämällä "suku" (genus) johon se kuuluu sekä ne seikat, jotka erottavat kyseisen kohteen sukunsa muista jäsenistä. Tällaista muotoa oleva Wikipedian määritelmä voisi alkaa vaikka näin:

Wikipedia on tietosanakirja (genus), joka on käytettävissä internetin kautta selaimen avulla (differentia).

1279103164_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Aristoteles taiteilijan näkemänä (Lysippoksen kopio, joka kuuluu Louvren kokoelmiin). Lähde: Wikimedia Commons. Kuvaaja: Eric Gaba (Sting). Lisenssi: Creative Commons attribute and share alike.

Määritelmässä on monia ongelmia. Osaammeko esimerkiksi täsmälleen määritellä mitä tietosanakirja tarkoittaa? Tuskin. Määritelmä ei myöskään rajaa kohdettaan riittävästi, koska mukaan mahtuvat myös kaupalliset verkkotietosanakirjat. Käyttäjien roolista sisällöntuottajina ei kerrota. Määritelmä myös sisältää nykyisellään tarpeettomia teknisiä yksityiskohtia (selain kuuluu internetin käyttöön kuin nenä päähän vaikka ei olekaan millään muotoa ainoa käyttöliittymä siihen).

Suomenkielinen Wikipedia esittää Wikipedia: tietoja -sivulla seuraavan määritelmän.

Wikipedia on Internetissä usealla kielellä julkaistava ilmainen vapaan sisällön tietosanakirja, joka perustuu wiki-tekniikkaan ja vapaaehtoisten aktiviisuuteen.

Yhteisesti (joukkoälyn voimin) työstetty määritelmä on varsin kompakti. Se sisältää ainakin seuraavat näkökohdat:

  1. internet ympäristönä (on tosin olemassa myös painettuja  ja cd-romilla julkaistuja Wikipedian versioita ja kuka tahansa voi laillisesti tuottaa sellaisen Wikipedian tietokannasta koska vaan)
  2. monikielisyys (Ovatko eri kieliversiot omia teoksiaan vai jonkin laajemman kokonaisuuden toisintoja? Samansuuntainen ongelma kuin kysymys kansaneeposten alkutekstistä - palautuvatko kaikki toisinnot johonkin protoon? Englanninkielinen wikipedia on laajin ja dominoi keskustelua.) 
  3. tietosanakirja lajina (tässä määritelmässä siis hyväksytään Wikipedia tietosanakirjaksi ongelmoimatta tuota lähtökohtaa ensinkään)
  4. ilmaisuus (käyttö on sinänsä ilmaista, mutta nettiyhteys on monelle tavoittamattomissa)
  5. vapaa sisältö (tällä viitataan Wikipedian tekijänoikeuskäytäntöihin)
  6. wiki-tekniikka (ilmaisu toimii tiedonhaun avaimena, vaikka ei sinällään kerro terminä yhtään mitään)
  7. vapaaehtoisten aktiivisuus (tämä on terävä vastakohta perinteisiin tietosanakirjoihin, joita tuottavat palkatut auktoriteetit - ja mahdolliset anonyymit haamukirjoittajat)

Pointti 2: Kuka tahansa voi muokata

Tämä on ehkä tärkein yksittäinen argumentti Wikipediaa vastaan. Miksi "kuka tahansa muokkaajana" on ongelma? Useasta syystä. Ensinnäkin, kuten edellä todettiin, vertaamme Wikipediaa perinteisiin tietosanakirjoihin. Niissä artikkelien taustalta totuttiin aiemmin löytämään asiantuntevia maistereita, nykyään vähintään tohtoreita ja dosentteja, joka tapauksessa tavallisesta kansasta tutkinnoilla ja niiden legitimoimalla asiantuntemuksella erottuvia auktoriteetteja. 

Toiseksi (Wikipedian arvojen vastaisesti) emme jaksa olettaa hyvää tahtoa. Ehkä jopa ajattelemme, että tavallinen tallaaja verrattuna valikoituun asiantuntijaan on alttiimpi tekemään tahallaan(kin) vahinkoa. Hänellä kun ei ole ammattilaisen etiikkaa. Eikä ammattilainen oletettavasti istu baarissa netin ääressä iltayöstä artikkeleita korjaamassa tai "korjaamassa". Wikipediassa taitaa muuten näkyä tuolloin piikki roskan lisäyksessä.

Pointti 3: Voiko ilmainen olla hyvä?

Kaupallisen tiedontuottajan kannalta Wikipedia on ärsyttävä, koska se ei toimi "oikean" so. bisneslogiikan mukaan. Ilmaista vastaan on vaikea kilpailla. Optimistisesti voi asian nähdä niin, että ilmaisuus osaltaan myös puhdistaa sisällön tuottajien motiiveja. Tässä mielessä Wikipedia on aidosti vaihtoehto.

Pointti 4: Kontrolloimaton todellisuus

Oppi- ja tietosanakirjojen maailmasta netin puolelle siirtyjää kiusaa oletetun kontrollin menetys. Tiedon ja sen kohteiden hallitsemattomuuden tunne ei ole pelkästään Wikipedian eikä edes internetin aiheuttamaa. Pikemminkin kyse on kestonarinasta sitten Justus Lipsiuksen (1547-1606) päivien. Koulun maailmassa Wikipedian ilmaantuminen on merkinnyt opiskelijoiden lopullista murtautumista oppikirjojen ulkopuolelle, pois niiden kontrolloidusta todellisuudesta. Tämä yksin voi riittää syyksi vastustaa hanketta. Tapio Varis totesi Ammatillinen kasvu - professional growth -kirjan artikkelissaan jo 2007 (s. 250) Wikipedian olevan ohittamassa perinteisen tietosanakirjan. Tokihan tuo arvio on tarkennettava kysymyksellä, missä konteksteissa näin tapahtuu. Opiskelijoiden itsenäisessä tiedonhankinnassa on varmastikin näin.

Pointti 5: Wikipedia on sekundäärilähde

Ei uutta tutkimusta -periaatteensa pohjalta Wikipedia on oman määritelmänsä mukaan sekundäärilähde. Siihen siis kelpaavat ainoastaan ennestään muualla julkaistut tiedot. Tässä suhteessa Wikipedia hyvinkin vertautuu niin oppikirjoihin kuin tietosanakirjoihinkin. Erona on se, että hyvissä Wikipedian artikkeleissa lähteet ja viittaukset ovat kunnossa, kun taas perinteiset populaariin käyttöön tarkoitetut tiedonlähteet pihtaavat niitä kustannussyistä. Mielelläni uskon, että nimenomaan kustannussyistä. Olisi ikävä ajatella oppikirjantekijää sepittelemässä sisältöjä järin omasta pohmeloisesta aivostaan.

Jotenkin tässä kävi niin, että moni Wikipedian epäkohta laimeni lähemmin tarkastellen huomattavasti tai haihtui jopa kokonaan.

On muuten hieman yllättävää, että ARTO-tietokannan mukaan keskustelu Wikipediasta on suomeksi mukamas suurin piirtein käyty vuoteen 2008 mennessä. Ei tietenkään ole, vaan siirtynyt tuon tietokannan ulottuvilta toisille foorumeille.

(Kirjoituksen otsikko on lainaus Georg Malmstenin säveltämästä ja sanoittamasta vuonna 1938 ensilevytetystä kappaleesta Muistelo.)