Reijo Mäen 2011 ilmestyneen dekkarin Mustasiipi alussa Jussi Vares kokoilee hajallista olemustaan Mörkön saarella. Häntä ei ole kolhinut kohmelo, vaan tuntematon pahantekijä eikä motiivista ole aavistustakaan, Keine Ahnung. Äkillisellä poliisikyydillä saaren rauhasta Turun hälinään kyörätty Vares saa huomata olevansa paitsi pahoinpitelyn uhrin, myös henkirikoksesta epäillyn asemassa  ja hänen on ryhdyttävä aktiivisiin tiedonhankintatoimenpiteisiiin.  

mustasiiipi-normal.jpg

Vareksen käyttämiä perinteisiä kanavia ovat baaritiskit ja -mikot sekä luotetut ystävät novellikirjailija Luusalmi ja pastori Alanen. Jälkimmäisen antikvariaattikin on monessa hyödyllinen tietoympäristö. Näistä koottuja taustoja tarkistaessaan yksityisetsivä turvautuu myös Wikipedian apuun. Dekkarin kuudennessa osassa selviää, mitä kaikkea jäljityksen kohteesta onkaan Wikipedian artikkelissa kerrottu.

Opiskelijoiden Wikipedian käyttöä informaatiolukutaidon opetuksen mahdollisuuksien kannalta tarkasteleva Angela Doucett Rand (2010) toteaa eri tutkimuksiin viitaten, että Wikipedian sisällön kattavuutta voi jäsentää esimerkiksi viimeaikaisen kiinnostavuuden, tärkeyden, kohdemaan väkiluvun ja taloudellisen mahdin kriteereillä. Tuoreet populaarikulttuurin ilmiöt ovat paljon esillä. Muokkaajien huomiota saavat myös aihepiirit, joista on online-lähteitä hyvin saatavilla.

North Texas Universityn kirjaston informaatikot päättivät muokata todellisuutta. He editoivat Texasin historiaa käsitteleviä artikkeleita lisäten niihin viittauksia oman yliopistonsa digitaalisiin kokoelmiin. Näillä interventioilla siis lisättiin harmaan kirjalllisuuden näkyvyyttä käyttäen Wikipediaa yliopiston kokoelmien "online-indeksinä" (termi Randin). Toimenpiteiden tuloksena haut yliopiston digitaaliseen paikallisaineistoon lisääntyivät merkittävästi. (Rand 2010.)  Kullankaivajat puhuvat "suolaamisesta", kun myytävään tai turisteille esiteltävään palstaan ennalta kylvetään hippuja kiinnostuksen lisäämiseksi.

Loivatko texasilaiset informaatikot Wikipedia-muokkauksillaan tai Reijo Mäki viittauksillaan suolattua todellisuutta? Jostein Gaarderin Sofian maailman filosofiset puutarhajuhlat huipentuvat Alberton toteamukseen, että pikkuporvarillisen huolellisesti valmistellut Sofian 15-vuotispäivät eivät ole muuta kuin filosofian opetuksen kehyskertomusta. North Texas Universityn kirjastolaiset suolasivat Wikipedian avulla aineistojensa käyttötilastoja.  Voi miettiä, mitä he tekivät informaatiolukutaidon pienen suuren kertomuksen kannalta. Jos Reijo Mäki kirjoittaisi Mustasiiven nyt, hän löytäisi kummastuksekseen Wikipediasta kuvauksen nimeämästään death metal -yhtyeestä, jonka jäsenillä on väkivaltaisia taipumuksia. Sitä varten täytyi Wikipediaan luoda uusi luokka Kuvitteelliset yhtyeet. Nyt luokassa on jo toinenkin artikkeli.

Kirjallisuutta

  • Crovitz, D. & Smoot, W.S. 2009, "Wikipedia: Friend, not foe", English Journal, vol. 98, no. 3, pp. 91-91-97.

  • Gaarder, J. 1994, Sofian maailma: romaani filosofian historiasta, Helsinki: Tammi.

  • Kämäräinen, J. 2011,  Polunpäitä Wikipedian pedagogiseen käyttöön ja muokkaamiseen. Teoksessa: AMK 2.0: puheenvuoroja sosiaalisesta mediasta ammattikorkeakouluissa (toim. Ari Haasio ja Kari Salo). Seinäjoki: Seinäjoen ammattikorkeakoulu, s.66-86.  

  • Mäki, R. 2011, Mustasiipi. Helsinki: Otava.

  • Rand, A.D. 2010, "Mediating at the Student–Wikipedia Intersection", Journal of Library Administration, vol. 50, no. 7-8, pp. 923-932.

  • West, K. & Williamson, J. 2009, "Wikipedia: friend or foe?", Reference Services Review, vol. 37, no. 3, pp. 260-260 - 271.

  • Vezzosi, M. 2006, "Information literacy and action research", New Library World, vol. 107, no. 1226/1227, pp. 286-301.

 

Creative Commons License 
Tämä teos jonka tekijä on Juha Kämäräinen on lisensoitu Creative Commons Nimeä- Tarttuva 1.0 Suomi lisenssillä.