Oulun yliopiston informaatiotutkimuksen opiskelijoiden järjestö on nimeltään Index ry. Tämä on ylen fiksusti nimetty ensimmäiseltä opiskelijapolvelta (josko lienee laitoksen henkilökuntakin antanut apuansa). Indeksejä kun tehdään eri tavoin sekä yksittäisen dokumentin että kokoelmien ja järjestelmien tasolla. Minusta nimi kuvaa informaatio-osaamisen yhtä ydintä. 

Indeksit ovat sivunneet minua ammatillisesti alinomaa, niin ohjelmoija-aikoinani kuin kirjastossa ja nytkin. Myös gradussani eräs indeksi oli keskeinen, nimittäin J.R.R. Tolkienin Silmarillionin hakemisto, jota käytin hypertekstin muodostuskokeilun korpuksena. Työn nimi Hyperdokumenttien laatiminen sisällönkuvailuprosessina kertoo tuolloisen näkökulmani.

1259926102_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Index Librorum Prohibitorum.

Hakemiston teko kirjaan on kognitiivisesti ja emotionaalisestikin jännä prosessi, ammatillisesti kiinnostava osaamisalue. Voisi äkkisestään luulla, että se on jonkinlaista mekaanista läpikäyntiä - ehkä sen jopa hoitaa tietokone suit sait sukkelaan, kun vaan käsketään. Näin voi olla vain, jos hakemiston rakenne voidaan määritellä yksiselitteisesti jo ennen sen tekemistä. Toisin käy, jos hakemiston laatiminen on ns. aito ongelma: silloin hakemiston luonne saadaan lopullisesti selville vasta tekemällä se.

Yksinkertaisimmillaan hakemisto on luettelo tiettyjen viittaavien ilmausten esiintymistä aineistossa. Määritellään esimerkiksi, että henkilöiden ja paikkojen nimet indeksoidaan omiin luetteloihinsa. Entäpäs, jos sama nimi kirjoitetaankin usealla tavalla? Silloin tullaan kirjastolaisten yhdelle osaamisalueelle - auktoriteettitiedostojen maailmaan.

Suomen kieli astevaihteluineen tuo ongelmia siihen, voidaanko hakemistotermit kattavasti löytää indeksointiohjelman avulla. Ohjelmassa pitää olla morfologiaa tai sitä jäljittelevää muunlaista päättelyä mukana, jos aiotaan automaattisesti indeksoida vaikkapa kaikki Mikko-nimisiin henkilöihin kohdistuvat maininnat.

Todella kiinnostavaksi indeksointi muuttuu silloin, kun se alkaa muuttua semanttiseksi käsiteindeksoinniksi. Tätä lähestymistapaa käytin gradussani, kun loin sääntöjä, joilla Silmarillionin hakemiston käsitehierarkiat ja -ketjut linkitettiin toisiinsa. YSO:ssa (Yleinen Suomalainen Ontologia) on nyt samaa ajattelua kirjastolaisten ja kirjaston käyttäjien ulottuvilla verrattomasti laajemmassa kokonaisuudessa.

Vielä on uusia askeleita otettavana. Väitän, että indeksointia on mahdollista ajatella kirjoittamisen tukiprosessina erityisesti silloin, kun puhutaan yhteiskirjoittamisesta. Silloin esimerkiksi artikkelikokoelman tekemistä voitaisiin tukea yhteisesti luodulla ja ylläpidetyllä käsiterakenteella. Toimintamalli ei sovi riitaisiin akateemisiin ympyröihin, joissa jokainen tutkija ja kirjoittaja pitää - usein ihan hyvälläkin syyllä - kiinni oikeudestaan käyttää käsitteitä ja termejä omalla tavallaan. Silloin voi olla kauhistuksen kananhäkki -luokkaa ehdotus, että kokoomateoksella olisi yhteinen indeksi.

Silloin, jos on odotettavissa, että eri kirjoittajat viittaavat saman kokoelman sisällä toisiinsa ja tekevät muutenkin yhteistyötä kirjoittaessaan, tämä prosessi voidaan valjastaa hyötykäyttöön. Luodaan yhteisesti alustava käsiterunko ja muokataan näistä käsitteistä kirjoittamista tukevia rakenteita, tieto-objekteja. Kirjoittaminen saa jaetun tiedonrakentelun luonteen. Mutta kuka sen tekee tai kuka prosessia vetää?

Minun ehdotukseni on hankeinformaatikko. Soveltuvien hankkeiden puitteissa on luontevaa yhdistää toisiinsa tiedonhankintaa, -mallintamista ja -tuottamista. Käykö se päinsä? Tullaan takaisin kognitioiden ja emootioiden risteyksiin. On luultavaa, ettei se henkisesti sovi kaikille kirjastolaisille, vaatii menoa epämukavuusalueille. Toisekseen on hullua jättää relevantti osaaminen käyttämättä. Taloudellis-sosiaaliset esteet ja muut lasikatot voivat olla vahvoja. Puhutaan valloittajan ja asuttajan erosta hankeinformaatikon profiilissa lisää myöhemmin.

Creative Commons License
Tämä teos jonka tekijä on Juha Kämäräinen on lisensoitu Creative Commons Nimeä- Tarttuva 1.0 Suomi lisenssillä.