Helsingin Sanomien mielipidepalstalla 22.5.2013 lehtori Juho Mäenpää kiteyttää tietotekniikan kasvavaa roolia koulussa koskevan huolensa näin: "Mielestäni koululaisnuoriso uskoo yleisesti tarvittavan tiedon löytyvän fiksusti Googlesta tai Wikipediasta."

Suomenkielinen Wikipedia ei tätä kirjoittaessani (22.5.2013 klo 9.04) tunne Kolbin kehää. Googlen kuvahaku tuo useissa tapauksissa näkyviin jonkin muunnelman alla olevasta kuviosta, joka ei siis kuvatekstin mukaan ole Kolbian vaan Lewinian.

LewinianExperientialKolb1984_p21-normal.

Minä en ole kasvatustieteilijä, joten en voi varmasti sanoa, josko on olemassa vielä jokin toinen, se varsinainen Kolbin kehä. Tämä kuvio on kuitenkin David A. Kolbin teoksessa Experiential Learning: Experience as The Source of Learning and Development eräällä sivulla. En laita sivua tähän, jotta en osaltani lisäisi Mäenpään esittämää aiheellista huolta. Tekstissä Kolb puhuu kaavion yhteydessä nimenomaan Kurt Lewinin tutkimuksesta ja kuten autenttinen kuvateksti osoittaa, ei esitä kaaviota omana mallinaan. Kirjan kyseinen luku Three Models of The Experiential Learning Process käsittelee paitsi Lewinin, myös Deweyn ja Piaget'n käsityksiä oppimisesta. "Dewey's model of Experiential Learning" on otsikkona sivun 23 kuvassa. Tätä ei tule esiin Kolbin mallina Googlen kuvahaulla vaikka kummankin suhde Kolbiin on kontekstin perusteella sama.

Tarkoitukseni ei ole ottaa tässä kantaa malliin itseensä ja sen lukuisiin sovelluksiin. Kiinnostavaa on nettiin päätyvien muunnelmien luoma uusi totuus. Kun jokin idea kopioidaan riittävän monta kertaa, sitä ei välttämättä entiseksi tunnista. Ei edes nimestä. Kuulutan niiden kouluttajien vastuuta, jotka käyttävät lähteitä epämääräisesti ja ratsastavat toisten oivalluksilla viittaamatta niihin kunnolla tuottaessaan materiaalia nettiin.

Mutta miten pitäisi informaatikon opastaa asiakasta, joka etsii Kolbin kehää? Se näet kuuluu niihin hakuaiheisiin, jotka konkretisoivat netin ja tietokantojen eron hakuympäristöinä: netti auttaa löytämään asioita irrallisina, mutta kirjastolliset tiedonhakujärjestelmät yleensä vaativat hakuaiheen kontekstin jonkinlaista tuntemusta. Uskaltaisiko tästä kontekstista ja sen tuntemuksesta käyttää nimitystä sivistys?

Creative Commons License 
Tämä teos jonka tekijä on Juha Kämäräinen on lisensoitu Creative Commons Nimeä- Tarttuva 1.0 Suomi lisenssillä